Paikallisuutiset

"Maltillista tärinää" - Seppälän korttelin rakennustyömaalla tehdään teräsponttiseinää maan uumeniin ja seurataan tarkalla silmällä suojellun puutalon korkeusmittausta. - Katso museon kuvasta miltä puutalo ja Raatihuoneenkadun varrella näytti yli sata vuotta

Pietarsaari

Ponttivasara laulaa entisen Irjalan, nykyisen Seppälän, korttelin rakennustyömaalla kaupungin keskustassa. Tulevan rakennusrungon vierustoja on alettu ponttaamaan.

Jyskeen ja tärinän lopputuloksena rakentuu maan uumeniin jykevä teräsponttiseinä maata tukemaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Maan pinnalle urakassa edetään kevään korvalla. Loppukesästä 2024 korttelissa seisoo kuusikerroksinen liike- ja asuinkerrostalo.

"Meneillään olevan maatuentaseinän ponttaustyö tärisyttää eniten". André Hansson Työmaainsinööri Fincap Pohjanmaa Oy
Kuva  vuodelta 1900, jolloin suutari asui ns. Irjalan talossa. Talon ulkopuolella näkyy myös saapas mikä kertoo että talossa on suutari. Kuvan on ottanut Aage Andreasen.
Kuva vuodelta 1900, jolloin suutari asui ns. Irjalan talossa. Talon ulkopuolella näkyy myös saapas mikä kertoo että talossa on suutari. Kuvan on ottanut Aage Andreasen. Kuva: Pietarsaaren museo

Modernien pytinkien väliin jää pala Pietarsaaren historiallista keskustaa, 185-vuotias porvaristalo. Kaupunkimaisemaa Raatihuoneenkadun varrella vuodesta 1837 asti katsellut puinen asuinrakennus on kaavassa suojeltu. Se on valmistunut heti kaupungin palon jälkeen ja kuuluu menneen Pietarsaaren merkittäviin porvaristaloihin. Huoneita on kahdeksan, 1800-luvun loppupuolella kaakeliuuneja oli kuusi ja keittiössä rautahella vuodelta 1892.

– Kauppias Johan Roos oli jo ennen kaupungin paloa 1835 omistanut tontin missä nykyinen talo on. Johan Roos kuoli 1804 ja leskirouva lunasti tontin perheelleen palon jälkeen. Silloin kotona asui hänen lisäksi tytär Lovisa Christina Roos, kertoo museonjohtajaCarola Sundqvist.

Taloa ovat asuttaneet vuorollaan myös mm. kauppias, raatimies Julius Malm sekä merikapteeni Fredrik Gustaf von Schantz perheineen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suojeltu porvaristalo on katsellut kaupunkimaisemaa Raatihuoneenkadun varrella vuodesta 1837 lukien. Ensimmäisinä asukkaina olivat Roosit, viimeisinä Irjalat.
Suojeltu porvaristalo on katsellut kaupunkimaisemaa Raatihuoneenkadun varrella vuodesta 1837 lukien. Ensimmäisinä asukkaina olivat Roosit, viimeisinä Irjalat. Kuva: Pirkko Högkulla

Vuonna 1892 taloon muutti suutari Henrik Hult Alavetelistä ja vaimo Brita Matilda Bronell.

– Heidän tyttärensä Gerda Elvira meni vuonna 1903 naimisiin Strengbergin konttoristin Fredrik Herman Lindholmin kanssa ja talo sai taas uudet asukkaat.

Omistajiin on niin ikään kuulunut myös Wilhelm Schauman Aktiebolag ajanjaksolla 1920-1937.

F.W. Irjala möbelaffär osti 5.1.1937 päivätyllä kauppakirjalla tontin ja talot. Kortteli olikin aina vuoteen 2018 asti pietarsaarelaisen huonekalusuvun omistuksessa. Vaasalainen liikemies Heikki Seppälä osti korttelin rakennusliikkeen konkurssipesältä vuonna 2020.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Viime vuodet puutalo on seissyt tyhjillään. Korttelin rakentamisen ajan se toimii työmaakonttorina, minkä vuoksi on tarvittu tilapäisiä rakenteita. Pihan puolelta on myös purettu 1920-luvulla rakennettu avokuisti, joka ei ole suojelun piirissä.

Porvaristalon kaakeliuuni aikojen takaa tarjoaa silmänruokaa työmaakonttorissa asioiville.
Porvaristalon kaakeliuuni aikojen takaa tarjoaa silmänruokaa työmaakonttorissa asioiville. Kuva: Pirkko Högkulla

Porvaristalovanhus on vuosien saatossa vajonnut paikoittain viitisentoista senttiä. Sokkelissa on useita halkeamia. Sisällä liikkuessa huomaa, että lattia viettää moneen suuntaan. Vajoamisen syyksi on aiemmin todettu laskenut pohjavesi. Talon alla olevat puupaalut ovat päässeet lahoamaan jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa.

– Maa, jonka päällä talo seisoo, tuetaan ponttiseinällä työmaalta päin. Tilannetta seurataan korkeusmittauksella. Pyrkimyksenä tietenkin on, ettei rakennus vajoa nykyistä enempää, huomauttaa vastaavaa työnjohtajaa sijaistava työmaainsinööriAndré Hansson Fincap Pohjanmaa Oy:stä.

– Korkeimmaksi tärinälukemaksi on tähän mennessä saatu 1,3 asteikolla nollasta viiteen eli maltillista on, arvioi työmaainsinööri André Hansson Fincap Pohjanmaa Oy:stä.
– Korkeimmaksi tärinälukemaksi on tähän mennessä saatu 1,3 asteikolla nollasta viiteen eli maltillista on, arvioi työmaainsinööri André Hansson Fincap Pohjanmaa Oy:stä. Kuva: Pirkko Högkulla

Tärinämittausantureita on asennettu naapurirakennuksiin ja niiden avulla seurataan tärinätason pysymistä sallituissa rajoissa.

– Meneillään olevan maatuentaseinän ponttaustyö tärisyttää eniten.

– Asteikolla nollasta viiteen on korkeimmaksi tärinälukemaksi saatu tähän mennessä 1,3 eli maltillista on. Skaalan alaosassa liikutaan. Mitä enemmän kiviä edessä, sitä enemmän tärinää, Hansson toteaa.

Loppukesästä 2024 korttelissa seisoo kuusikerroksinen liike- ja asuinkerrostalo. Vuonna 1955 tähän Kanavapuistikon ja Otto Malminkadun kulmaukseen valmistui massiivinen, kolmikerroksinen kivitalo, johon muutti jo vuonna 1908 toimintansa aloittanut Irjalan huonekaluliike.  Kortteli alkoi  ajan kuluessa vajota perustusten pettäessä.
Loppukesästä 2024 korttelissa seisoo kuusikerroksinen liike- ja asuinkerrostalo. Vuonna 1955 tähän Kanavapuistikon ja Otto Malminkadun kulmaukseen valmistui massiivinen, kolmikerroksinen kivitalo, johon muutti jo vuonna 1908 toimintansa aloittanut Irjalan huonekaluliike. Kortteli alkoi ajan kuluessa vajota perustusten pettäessä. Kuva: Pirkko Högkulla

Ponttiseinän rakentaminen kestää kuutisen viikkoa ja työ koostuu eri vaiheista.

Leveydeltään noin 60 senttisiä ja pituudeltaan kuudesta yhdeksään metrisiä teräspontteja juntataan maahan vierekkäin ja lukitaan yhteen.

– Ponttien edestä kaivetaan maata pois, jotta ne päästään tukemaan teräspalkeilla, jotka edelleen kiinnitetään kannakkeilla ja ankkuroidaan viistosti maan sisälle vaijereilla. Vaijerit ankkuroidaan ja juotetaan kiinni maaperään ja jännitetään, kuvailee André Hansson.

– Ponttiseinällä tuetaan ympäröivät maat, minkä jälkeen päästään tyhjentämään monttua maasta.

Syvimmillään kaivetaan korttelin keskellä noin 4,5 metriin kellaria ja autopaikkoja varten.

Muotti- ja valutöihin tartutaan maaliskuun alkupuolella.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä