Paikallisuutiset

Kaupunkikehitysjohtaja kokeilee kunnes tietää varmasti – ruotsinsuomalainen Mika Hakosalo löysi uutisen Pietarsaaresta ja päätti hakea työpaikkaa

Pietarsaari on saanut pitkään haussa olleen kaupunkikehitysjohtajan.Mika Hakosalo aloitti tehtävässä 3. toukokuuta, joten haastatteluhetkellä kokemusta kaupungista ja talosta on vasta vajaan viikon verran. Eli kuka hän on ja mistä hän tulee?

– En oikein tiedä mistä tulen. Olen ruotsinsuomalainen, tällainen sekoitus suomalaista ja ruotsalaista kulttuuria ja kieltä, Hakosalo naurahtaa.

Hän syntyi ja kasvoi aikuiseksi Ruotsissa. Vanhemmat ovat suomalaisia ja Hakosalon äidinkieli on suomi. Lukion jälkeen hän muutti Suomeen ja kävi armeijan, luki Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteitä sekä Hankenilla strategiajohtamista.

– Suuren osan ajasta olen ollut pääkaupunkiseudulla eri tehtävissä. Muutin 2013 Tukholmaan ja olin siellä kaupungilla 8 vuotta töissä. Tulin Vaasaan töihin tammikuussa 2021.

"Pyöräilijät ja jalankulkijat ostavat kerralla vähemmän, mutta käyvät useammin. Kuukausi- tai vuosiostos on suurempi kuin autoasiakkaalla." Mika Hakosalo Kaupunkikehitysjohtaja

Pietarsaaren tilaisuus tuli sitten Mika Hakosalolle pyytämättä ja yllätyksenä. Hänellä ei ollut aktiivisia aikomuksia työpaikan vaihtamiseen.

– Olin Pietarsaaressa keskustelemassa Vaasan ja Pietarsaaren yhteistyöstä energia- ja ilmastoasioissa. Pöydällä sattui olemaan lehti, jossa oli uutinen kaupunkikehitysjohtajan hakuajan jatkamisesta. Kysyin tehtävästä, ja lisätietoja saatuani totesin, että tämähän voisi sopia minulle oikein hyvin.

Hakosalo oli käymässä Pietarsaaressa elämänsä ensimmäistä kertaa. Toki pitkä asuminen omakotitalossa Tammisaaressa antoi vinkkejä siitä, millaista elämä olisi kaksikielisessä rannikkokaupungissa. Tykästyminenkin tuli tarkemmalla tutustumisella.

– Täällä on hirveän paljon tuttuja elementtejä, ja se helpotti päätöstä. Pietarsaarella on elinvoimainen kaupunkikeskusta, mikä on sinänsä harvinaista. Monestakin suunnasta olen kuullut, että täällä on yrityslähtöinen vire meneillään. Kaksikielisyys, kaupungin koko, vientiteollisuus, kehityspotentiaali ja haasteet vaikuttivat ratkaisuuni, Hakosalo kertaa.

Kaupunkikehitysjohtajan rooli on Hakosalon mukaan kaksijakoinen. Yhtäältä siihen kuuluu perinteinen teknisen viraston johtaminen ja päätösten valmistelu.

Uudempi siivu liittyy, kuten nimikekin sanoo, kaupunkikehitykseen.

– Siihen ei oikein kukaan ole pystynyt täysillä keskittymään. Se on paljon laajempi kokonaisuus, jossa elinkeinoelämä on vahvasti mukana alusta alkaen. Vuoropuhelua käydään puolin ja toisin, hän kuvailee.

On selvitettävä yritysten kehitys- ja kasvuhalukkuus, tonttitarpeet, maankäyttö – myös asuntotilanne eli löytyykö töihin tulijoille katto pään päälle ja millä keinoin.

Lopputuloksena tulisi muotoutua kehittyvä ja dynaaminen kaupunki, jonka historia ja juuret kuitenkin säilyvät.

Tuore kaupunkikehitysjohtaja ylistää Pietarsaaren kaupunkisuunnittelijoiden hyvää jatkumoa. Keskustaa ei ole tapettu kaaavoittamalla ideaparkkeja kauas laitumille.

– Sellaiset voivat olla lyhyellä aikavälillä hieno juttu ja tehdä kaupungista houkuttelevamman, mutta muutosta voi olla vaikeaa peruuttaa. Elinvoimainen kävelykeskusta on hyvin tärkeä osa kaupunkia.

Hyvin piankin keskusteluun nousevat jälleen Pietarsaaren liikennejärjestelyt. Kevyen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn, roolia ollaan korostamassa keskustassa ja sen tuntumassa. Tämä tapahtuu ainakin jossain määrin autoilun kustannuksella, ja pysäköintiruudut vähenevät keskikaupungilla.

Mika Hakosalo tunnistaa asetelman jo Vaasasta. Onko autolla päästävä suoraan kaupan ovelle, vai karkottaako kaukaisempi parkkiruutu asiakkaat? Hän viittaa tutkimustuloksiin.

– Autoasiakkaat tekevät isompia kertaostoksia, mutta käyvät liikkeessä harvemmin. Pyöräilijät ja jalankulkijat ostavat kerralla vähemmän, mutta käyvät useammin. Kuukausi- tai vuosiostos on suurempi kuin autoasiakkaalla.

Hänellä on pakissaan työkalu optimijakauman selvittämiseen pitkänsitkeän juupas-eipäs-väittelyn sijaan.

– Ei hypätä yhdestä kaupunkikuvasta toiseen, vaan tehdään kokeiluja. Poistetaan pysäköintipaikkoja kokeiluluonteisesti ja katsotaan miten se vaikuttaa. Mitataan, arvioidaan, saadaan tuloksia ja eri näkökulmia siihen, miten kokeilu vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, yritysten liikevaihtoon ja kaupunkilaisten kokemukseen.

– Näin saadaan enemmän faktoja, joihin voidaan sitten perustaa poliittiset päätökset. Muuten jäädään hyvin pitkiin tunnepohjaisiin keskusteluihin, eikä päästä ikinä arvioimaan, olisiko kannattanut kokeilla.