Paikallisuutiset

Suhde Venäjään ajateltava uusiksi – Lasse Lehtinen Pietarsaaressa: "Meidän on ratkaistava, otammeko lopullisen askeleen lännen yhteyteen ja anomme Naton jäsenyyttä"

Pietarsaaressa vietettiin sunnuntaina kulttuuriviikon kunniaksi Runeberginjuhlaa, jossa on yleensä tavattu kuulla toisensävyisiä puheita kuin nyt.

Filosofian tohtori, kirjailija, entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikkoLasse Lehtinen (sdp) oli kirjoittanut puheensa uusiksi, eikä syytä tarvinnut kaukaa haeskella – Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

– Olin valmistautunut vähän kulttuuripitoisempaan puheenvuoroon. Mutta valosta ja pimeydestä nytkin on kysymys, Lehtinen sanoi.

Hän muiden mukana ei itsekään uskonut Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

– Uskoin sen olevan vain hourailua ja pullistelua. Väärin. Vladimir Putin käsikirjoitti meidän juhlamme ja ehkä osittain arkemmekin uusiksi. Ainoa myönteinen asia on, että Venäjä on yhdellä kertaa onnistunut yhdistämään useimmat suomalaiset, eurooppalaiset ja myös Yhdysvallat puolustamaan läntistä demokratiaa. Se tapahtuu ikävä kyllä ukrainalaisten kärsimysten kustannuksella.

– Me joudumme nyt Suomessa ja Ruotsissa ajattelemaan suhteemme Venäjään taas kerran uudelleen, Lehtinen alleviivasi.

Hän kertasi vuosisataista historiaa ja Suomen roolia idän ja lännen välissä. Pietarsaarelaissyntyisen Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoilla hän näki olleen valtavan vaikutuksen suomalaisten kansallistunteen nousemiseen.

Autonomian aikana jako hattuihin ja myssyihin – eli laittaako Venäjälle kampoihin vai myötäillä – siirtyi Lehtisen mukaan perintönä suomalaisille, mikä johti syviin erimielisyyksiin ja huipentumana onnettomaan sisällissotaan.

– Tämä pohdiskelu vastarinnan ja myöntyväisyyden hyödyistä ja haitoista on jatkunut tähän päivään asti.

– Nyt Venäjän pakottamana meidän on ratkaistava, otammeko lopullisen askeleen lännen yhteyteen ja anomme puolustusliitto Naton jäsenyyttä, vai jäämmekö entisiin asemiin toivomaan parasta.

Lasse Lehtinen siteerasi presidentti Paasikiveä, jonka mukaan Suomi on kahdesti, sekä 1905 että 1917, pelastunut Venäjän sotilaallisten tappioiden ja sisäisten mullistusten johdosta.

– Suomalaisten on aina oltava valmiina käyttämään hyväksi tällaisia mahdollisuuksia. Tätä Paasikiven neuvoa me tottelimme 1990-luvulla, kun haimme Euroopan Unionin jäseneksi. Nyt olemme taas vastaavassa tilanteessa.

Lehtisen mukaan Suomella on ensi kertaa historiansa aikana alueellisesti merkittävä puolustuskyky, jota sekä Ruotsi että Nato arvostavat.

– Molemmat tarvitsevat puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Samalla tavoin on Suomella ja Natolla perustavaa tarvetta yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Lopputuloksena voi olla, että kaikki Fennoskandian maat pian liittyvät Naton jäseniksi.

Lehtinen tähdensi, että suomalaisten ei saa nyt langeta rasismiin eikä kohdistaa häirintää tai vihaa Suomessa asuviin venäläisiin.

– He eivät ole syyllisiä sotaan. Venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentää Suomea sisäisesti, ja se antaa vain aseita Venäjän valtionjohdon propagandakoneiston käyttöön. Sellaiseen meidän ei pidä syyllistyä.

Puheensa lopuksi Lehtinen toivoi suomalaisten herraonnen jatkuvan ja valtaapitäville malttia ja päättäväisyyttä tehdä oikeita ratkaisuja.

– Sivistys, kulttuuri ja talouselämä kukoistavat vain siellä, missä ihmisten ei tarvitse pelätä henkensä edestä.

Runeberginjuhlassa jaettiin Pietarsaaren vuotuinen kulttuuripalkinto, jonka sai tänä vuonna kuvataideopettaja ja Balatako-kuvataidekoulun vetäjäMalin Simons.