Paikallisuutiset
Pursisalmelle puuhataan muistomerkkiä: Perinneryhmä toivoo muistomerkkiä puretun suomenkielisen peruskoulukiinteistön tontille Pietarsaaressa
Pursisalmi säilyy entisten oppilaiden muistoissa aina ja ikuisesti. Koulukiinteistö on purettu ja paikalla käy vain tuuli, mutta pesukestävä purkkarilainen sanoo edelleen menevänsä siitä Purkkarin ohi.
Joukko aktiiveja eli Pursisalmen suomenkielisen koulun perinneryhmä toivookin tontille pientä muistomerkkiä peruskoulukiinteistöstä, joka sentään kuului kaupunkikuvaan viisikymmentä vuotta.
Asiaa on esitetty Pietarsaaren kaupunginhallitukselle, joka keskusteli siitä maanantain kokouksessaan. Kaupunginhallituksen päätös oli, että Pursisalmen muistomerkkiin suhtaudutaan myönteisesti ja, että muistolaatta voidaan laittaa tontille kunhan siinä on rakennus, jolloin osataan arvioida merkin sijoituspaikkakin paremmin. Alueelle tehdään ensin uusi asemakaava.
Hankkeen yksi puuhamiehistä toteaa, ettei kyse ole suuresta monumentista, vaan lähinnä kiveen kiinnitetystä laatasta.
"Meillä on jo katsottuna sopivan kokoinen ja muotoinen kivikin, johon laatan voisi kiinnittää". Pertti Liikanen Pursisalmen perinneryhmä
– Laattaan kaiverrettaisiin tekstiä ja vaikkapa hahmotelma kiinteistöstä, että miltä se näytti,Pertti Liikanen kuvaa.
– Meillä on jo Fäbodasta katsottuna sopivan kokoinen ja muotoinen kivikin, johon laatan voisi kiinnittää. Kivi ei ole hirveän painava. Muistomerkin voisi sijoittaa Ebba Brahen puistikon puolelle, pääsisäänkäynnin paikkeille, kuuluvat toiveet.
Liikanen tietää ovien paikan tasan tarkkaan. Hän oli nimittäin paikalla muiden oppilaiden kanssa kun kuparinen kapseli muurattiin koulun peruskiveen 13. marraskuuta 1967.
– Otin ovista ja kapselin muurauspaikasta linjan Marjalan lastentarhan kattoon.
Aikakapseli löytyikin purkutöiden yhteydessä syyskuun alkupuolella 2019, kun sitä osattiin etsiä. Sisällä oli Pursisalmen piirustukset, peruskirja, tiedote koulun opettajista ja oppilaista, syksyn 1967 lehtiä (Vaasa, Kansan Ääni, Jakobstads Tidning) sekä kolikoita.
Kapseli sisältöineen kuuluu kaupungille, joka omistaa Pursisalmen koulun tontin. Kapseli on toimitettu museoon talteen.
Ensimmäiset ryhmät aloittivat koulunkäyntinsä Pietarsaaren kansalaiskoulussa syksyllä 1968. Heidän joukossaan olivat Pertti Liikasen lisäksi Simo Peltola ja Hannu Kaikko.
– Pursisalmi on suomenkielisille tärkeä siksi, että saimme aikoinaan täysin uuden ja hienon koulun. Haikeaksi mielen vetää kun nyt kiertelee näillä nurkilla, joilla tuli vietettyä neljä vuotta elämästä. Rakennus olisi pitänyt laittaa aikaisemmin kuntoon, mutta annettiin ränsistyä purkukuntoon, ihmetteleeHannu Kaikko.
Pertti Liikanen muistaa kuinka mahtavalta tuntui kun oman koulun valmistuttua ei enää tarvinnut ravata ympäri kaupunkia eri oppitunneilla, kuten metallitöissä ruotsinkielisellä ammattikoululla.
– Saimme vihdoinkin kaiken opetuksen saman katon alle.
Aivan tip top valmista ei ollut sisälle muutettaessa.
– Työkalukaapit tehtiin itse ja opettaja Aarre Olkkonen oli monta iltaa metallityöluokan lattiaa viimeistelemässä.
Ehdotuksen Pursisalmen perinneryhmä teki asiasta kaupungille jo vuosi sitten, päivättynä lokakuussa 2020. Ehdotuksen allekirjoittivat ryhmän puolesta ensimmäisinä Aarre Olkkonen ja Pertti Liikanen sekä kolmisenkymmentä entistä oppilasta.
Liikanen kertoo, että kirje ehti olla jonkun aikaa tiellä tietymättömillä, mutta löytyi kun hän rupesi kyselemään sen perään.
Ehdotuksessa todetaan muun muassa, että Pursisalmen kouluun liittyy paljon sekä suomalaisen opetusalueen että rakennusteknillisenkin alan sivistyksellistä historiaa. Lisäksi nostetaan esille, että puutteellisista rakennus- ja kehitysmäärärahoista huolimatta Pursisalmen koulun toiminta oli esimerkillistä.
Pursisalmesta tuli alun kansalaiskoulun ja peruskoulun sekoituksen jälkeen yksi Suomen ensimmäisistä kokeiluperuskouluista. Yläasteen jälkeen Pursisalmella toimi lukio ja päiväkoti.
Viimeisenä kiinteistöä käytti Kielikylpykoulu vuoden 2016 kevääseen saakka. Rakennus jätettiin kylmilleen, asetettiin täyteen käyttökieltoon kosteus- ja ilmanlaatuongelmien takia. Purkutyöt käynnistyivät keväällä 2019.
