maanantai 18.10.2021 | 12:46
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Tilauskirjat paukkuvat Elholla: Maatalouden työ- ja urakointikoneita valmistuu ennätystahtiin Pännäisissä - hittituotteena pintansa pitää kivenkeräyskone.

Pirkko Högkulla
Ti 12.10.2021 klo 12:00

Pedersöre/Pännäinen

Myynti ei vedä kun piha on täynnä koneita, luulee moni ajaessaan Elhon ohi kasitiellä Pännäisissä.

Toimitusjohtaja Michael Johansson lupaa, että ensi keväänä niitä koneita vasta riittääkin ja alue maalautuu keltaiseksi laidasta laitaan. Konemeri kasitien kupeessa on nimittäin hyvä merkki, sillä pihalla seisovat koneet ovat myytyjä tai varattuja ja odottamassa asiakkaalle lähtöä.

– Käytännössähän emme valmista varastoon ollenkaan. Paljon koneita pihassa, paljon myyntiä, Johansson kiteyttää.

"Kanada on meille suuri vientimaa ensi vuonna".

Tilauskirjat paukkuvat maatalouskoneiden kysynnän kohotessa ennätyskorkeaksi. Yhtenä mittarina nosteesta kertoo kansainvälisesti operoivassa pedersöreläisfirmassa 30 miljoonaa lähentelevä liikevaihto.

Toimitusjohtaja itsekin ihmettelee sitä, että tilauskanta on paras kautta aikain materiaalikulujen noususta huolimatta.

Hintoja on jouduttu nostamaan kauttaaltaan teräksen hinnan tuplaantuessa.

– Merikuljetus on puolestaan kallistunut jopa kymmenkertaisesti.

Kasvua maatalousalan merkittävä ja perinteikäs toimija saa lähinnä ulkomailta.

Erityisesti Kanadan maataloudessa investoidaan rajusti, kävi Michael Johansson paikan päällä äskettäin todistamassa viikon työmatkalla. Viljan ja maatalouden tuotteiden hinnat ovat nousseet ja maatalous on muutenkin kilpailukykyinen tuossa valtavien peltojen ja tilojen maassa, jossa suurimmalla tilalla on viljelyksessä 20 000 hehtaaria kun Suomessa suurin tila käsittää noin 1 500 hehtaaria.

Trendi on maataloudessa maailmanlaajuinen; tilat vähenevät ja jäljelle jäävät suurenevat. Ja suurten tilusten hoitoon tarvitaan konetta joka lähtöön.

Tämä kaikki taas tietää lisätöitä Pännäisissä maatalouden työ- ja urakointikoneita valmistavalle Elholle.

– Kanada on meille suuri vientimaa ensi vuonna.

Myös Kiinaan solmitun tuoreen maahantuontisopimuksen sekä uusittujen diilien ansiosta mm. Puolaan ja Ruotsiin tilauskirjat pullistelevat.

Viennin osuus on huomattavasti suurempi kuin myynti Suomeen. Vientiä on kaikkiaan yli 40 maahan Australiasta Yhdysvaltoihin.

Valmistuksessa on 60 erilaista mallia. Mallien suurehko määrä selittyy sillä, että vientimaissa vallitsee erilaiset olosuhteet ja tarpeet, jotka vaativat tiettyjä muutoksia koneisiin.

Hittituotteena on pitänyt pintansa takavuosina lanseerattu hydraulinen kivenkeräyskone. Määrällisesti eniten tuotetaan sen lisäksi vesakkomurskaimia, niittokoneita ja karhottimia. Koneet lähetetään määränpäähänsä meritse konttikuljetuksena.

Elhon valmistamia kivenkeräyskoneita löytyy maailman joka kolkasta. Ensimmäinen tuotiin markkinoille kuusi vuotta sitten. Tänä päivänä tuotannossa on kolme eri kivenkeräyskonemallia eri tehoilla ja ominaisuuksilla.

Maatalouskoneissa pyörivät suuret summat ovat osaltaan innoittamassa tehokkuuteen, toimintavarmuuteen ja huollon pelaamiseen. Yhdellä kaupalla tienataan kymmenestä tuhannesta sataan tuhanteen euroa.

Tuotantotilat levittäytyvät kylmätilojen lisäksi kolmeen halliin, jotka sijaitsevat Pännäisten teollisuusalueella lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan.

Elho

Toiminta alkoi vuonna 1968 pienimuotoisesti maanviljelijänä ja maatalousmyyjänä työskennelleen pännäisläisen Arne Löfvikin omakotitalon keittiössä kaukohallintalaitteiden valmistuksella. Pian mukaan tulivat maatalouskoneet.

Saman perheen omistuksessa. Toimitusjohtaja on perheen ulkopuolelta.

Hittituotteena kivenkeräyskone. Sen lisäksi tuotetaan määrällisesti eniten vesakkomurskaimia, niittokoneita ja karhottimia.

Toimitilat Pännäisten teollisuusalueella kolmessa isossa hallissa. Yhteensä noin 9 000 neliötä lämmintä tilaa.

Tulossa noin 2,5-3 M€ yhteisinvestointi, johon sisältyy mm. maalaamon uudistaminen.

Työntekijöitä satakunta. Liikevaihto lähentelee 30 miljoonaa euroa.

Yhteen halleista on keskitetty varaosapuoli, josta löytyy noin 70 000 alkuperäisistä artikkelia, toiseen kokoonpano, kolmanteen osanvalmistus ja maalaamo.

– Tuotannon hajasijoitus ei tietenkään ole mitenkään optimaalinen ratkaisu, mutta tähän asti on näin pärjätty, vaikka tuotteet joudutaankin siirtämään pihan yli seuraavaa työvaihetta varten.

– Tuotantoahan on mukautettu vanhoihin, toisilta yrityksiltä ostettuihin kiinteistöihin alueella, Johansson huomauttaa.

Omaan käyttöön aikoinaan ostetuissa halleissa toimi aiemmin veneitä valmistanut Marino ja Herrmansin muovitehdas.

Uudisrakentamista ei ole näköpiirissä, mutta sitäkin suuremmalla kädellä panostetaan tuotannon tehostamiseen muun muassa tuotannon virtausta parantamalla. Tämä tapahtuu laajaan muutossuunnitelmaan perustuvan monivaiheisen prosessin kautta. Tai yksi sana: Lean.

Tulossa on 2,5 - 3 M€ yhteisinvestointi, johon sisältyy mm. maalaamon uudistaminen.

Maalaamo siirretään nykyiseen kokoonpanohalliin ja maalauksessa siirrytään pelkästään pulverimaalaukseen.

Lisäksi osa osavalmistuksesta ulkoistetaan. Komponentithan on Elholla tehty perinteisesti itse.

– Ensi kevät näyttää iskeekö komponenttipula ja joudutaanko tehdä puolivalmisteita.

Työntekijöitä Elholla on päälle sata. Työkielenä ovat ruotsi ja suomi. Tuotanto pyörii enimmäkseen päivävuorossa, joukossa ahertaa kaksi hitsausrobottia. Tällä hetkellä on käynnissä esivalmisteluja ja kokoonpanoa kevään toimituksiin.

– Keväällä kiireisenä aikana vuokraamme lisätyövoimaa ja työtä tehdään kahdessa vuorossa.

Työvoiman saatavuus on tuttu ongelma myös Elholla. Työvoimapulan syystä Johanssonilla on vahva näkemys.

– Työvoimapula johtuu siitä, että Suomi on maa, jossa ei lähtökohtaisesti tarvitse tehdä mitään jos ei halua. Nykyinen sosiaalijärjestelmä olisi kertakaikkisesti romutettava niin, että töitä kannattaisi ottaa vastaan, Michael Johansson sanoo.

– Ihmettelen suuresti miten ei työllistytä edes korkeasuhdanteen aikana. Kannatan työperäistä maahanmuuttoa. Jotta saadaan investointeja pitää olla työvoimaa. Eikä työvoima tule Pohjanmaalle Kainuusta, hän muotoilee.

Sekin Michael Johanssonia surettaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen näyttää hänen mielestään olevan pitkälle suomalaisten harteilla.

– Samaan aikaan kun suomalaisia maidontuottajia syyllistetään ilmastonmuutoksesta, Kiinan valtio haluaa, ei vähentää, vaan lisätä maidonkulutusta määrällä, jonka suuruus vastaa viisi kertaa koko Suomen maidontuotantoa vuonna 2019.

– Eli Kiinan tavoite on lisätä maidontuotantoaan kymmenessä vuodessa 11 miljoonalla tonnilla.

Ajatuksensa tueksi hän nostaa esille Luken tilastoja, joiden mukaan Suomessa tuotettiin maitoa 2 305 miljoonaa litraa tai 2,2 miljoonaa tonnia vuonna 2019 - prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Nestemaitojen kulutus oli samalla vertailujaksolla vähentynyt lähes viisi prosenttia.

Maitoa juotiin vuonna 2019 henkeä kohti noin 102 litraa, minkä lisäksi maitoa kulutetaan muiden tuotteiden kuten juustojen, jukurttien ja jäätelön muodossa.

– Kiinan maidontuotanto oli jo vuonna 2019 noin 14,5 kertaa suurempi kuin Suomessa.

Maidontuotannon osuus on Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 4 prosenttia. Lukua halutaan pienentää, jotta Suomi pääsisi noin 80 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Maidontuotannon kasvihuonekaasupäätöt muodostuvat lähinnä lehmien röyhtäilemästä ja lannasta erittyvästä metaanista.

Elhon tilauskanta on paras kautta aikain materiaalikulujen noususta huolimatta.

#