Paikallisuutiset
Sairasavusta etuuksien hoitajaksi: Sairauskassa Pekon historia ulottuu sadan vuoden taakse
Pietarsaari
Sairauskassa Peko aloitti toimintansa Pietarsaaren Konepaja Oy:n työntekijäin sairaus- ja hautausapukassana vuonna 1920. Koronapandemia on lykännyt satavuotisen taipaleen juhlistamista.
– Toiveissa on voida tarjota joulukahvit jäsenille loppuvuodesta. Historiikki on sentään voitu julkaista, iloitsee kassanjohtajaKaija Björklund.
Juhlavuosi kului uudistusten merkeissä: muutettiin Tehtaankadulta Raatihuoneelle, otettiin käyttöön sähköinen palvelu Iiris ja muututtiin suomenkielisestä kaksikieliseksi.
Nimi vaihtui Oy Wärtsilä Ab Pietarsaaren tehtaan sairauskassan kautta Sairauskassa Pekoksi vuonna 1985. Vaikka nimestä tuolloin poistettiinkin "hautausapukassa", on hautausavun maksamista jatkettu entiseen tapaan.
Kassan tehtävänä on myöntää etuuksia jäsenilleen. Jäsenistöön kuuluu työntekijöiden lisäksi eläkeläisiä ja puolisojäseniä tätänykyä monesta eri yrityksestä seudulla.
– Kassa on itsenäinen toimija, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja sijoituksilla, Kaija Björklund kuvaa.
– Jäsenmaksu on 1,3 prosenttia jäsenen työnantajalta saamastaan ennakkoperintälain alaisesta palkasta.
Jäseniä Pekossa on tällä hetkellä hieman alle 500 yhteensä kymmenestä, lähinnä metallialalla toimivasta, yrityksestä Pietarsaaressa, Pedersöressä ja Evijärvellä. Jäsenistön ikähaarukka on laaja, 18-90+.
Kerran on ylitetty tuhannen raja; 1009 jäsentä kirjattiin vuonna 1941 kun Pietarsaaren Wärtsilän tehtaalle oli valmistunut uusi maatalouskoneiden kokoonpanohalli. Seuraavina vuosikymmeniä 1980-luvun alkupuolelle asti jäsenmäärä oli laskettavissa useissa sadoissa.
Suuri jäsenmäärä selittyy tosin sillä, että sairauskassan jäsenyys oli pitkään pakollista.
– Liittyminen on ollut vapaaehtoista vasta alle kymmenen vuotta, Kaija Björklund huomauttaa.
– Yksikään ei kylläkään eronnut, vaikka jäsenyys tulikin vapaehtoiseksi.
Korvauksia maksettiin yhteensä noin 180 000 euroa vuonna 2020.
– Lääkkeet on suurin ryhmä. Sairauskassa maksaa jäsenilleen sataprosenttisesti takaisin lääkärin määräämät lääkkeet, joista myös Kela korvaa sekä lääkärin määräämät flunssalääkkeetkin, vaikkei Kela niitä korvaa.
Suuntauksena on panostus hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
– Kassa korvaa jo punkkirokotuksen. Myös pneumokokkirokote olisi hyvä saada mukaan, mutta siitä ei ole tehty päätöstä, Björklund kertoo.
Korvauksen piiriin kuuluvat niin lääkärinpalkkiot ja sairaalahoitomaksut kuin vaikkapa silmälasien hankinta, hammashoidot, hammasproteesit ja fysikaalisessa hoidossa käynti.
– Esimerkiksi erikoislääkärin palkkiosta yksityisellä puolella korvataan 70 % ja sairaalahoidosta 75 vuorokautta kalenterivuodessa, kertoo Björklund.
Toisin oli alussa.
Kimmo Korkeamäen kirjoittama historiikki "Sairauskassa Peko 1920-2020 Kehdosta hautaan" kertoo mm., että alkuaikoina sairauskassan korvauspiiriin kuului "sairausraha", jota maksettiin sairauspäiviltä päivärahana.
Avustusta ryhdyttiin maksamaan, jos sairastunut oli poissa töistä yli neljä päivää. Korvaus oli 60 prosenttia kalenterivuoden keskipalkasta. Enimmillään korvausta maksettiin 90 päivän ajan. Johtokunnan päätöksellä "erittäin säälittävissä tapauksissa" saatettiin maksaa avustusta 90 lisäpäivää. Sairasapu jäi saamatta, jos sairaus oli aiheutettu tahallisesti, saatu juovuksissa, tappelussa tai saatu siveettömästä elämästä.
Pitkän matkan varrella on sattunut ja tapahtunut aina lopetusuhkaan asti. On nähty rankasti tappiollisia vuosia - kuten vuoden 1969 keväällä influenssaepidemian kasvattaessa menoja - sekä voitollisia vuosia talouden tervehtyessä.
Toiminta oli vaakalaudalla 2013 kun Componenta päätti sulkea koko valimon ja ajaa alas toimintonsa Pietarsaaressa.
– Aloite kassan lopettamisesta ja varojen jakamisesta jäsenten kesken ei kuitenkaan saanut vaadittua 2/3-osan enemmistöä isossa kokouksessa, Kaija Björklund muistelee.
Toiminta sai jatkua.
