tiistai 3.8.2021 | 23:20
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Hyvän kaupungin tunnettavuutta lisättävä - Kuntapolitiikan jättänyt keskustan Pentti Silvennoinen hakisi työvoimaa aktiivisesti suomenkielisiltä alueilta

Pentti Höri
Ti 6.7.2021 klo 18:15

Pietarsaari

Keskustan lippua vuosikymmenet Pietarsaaren kunnalliselämässä kantanut Pentti Silvennoinen siirtyi oma-aloitteisesti katsomon puolelle, kun Pietarsaaressa lähdettiin valitsemaan uutta kaupunginvaltuustoa seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

Hänen kuntapoliitikon uransa kesti lähes 40 vuotta. Silvennoinen näkee siinä johdonmukaisuutta ja jatkumoa, joka ei kuitenkaan kantanut hedelmää hänen toivomallaan tavalla.

– Olen ollut toimissani hyvin tulevaisuussuuntautunut ja pyrkinyt siihen, että levittäytyisimme ympäristöön ja tekisimme naapurikuntien kanssa yhteistyötä. Jollakin tavalla on alkanut tuntua siltä, että isojen ryhmittymien taholta ei ole ollut tahtoa siihen.

”Pietarsaaren markkinointiin täytyy satsata, ja sen on oltava ammattimaista.”

– Vaalituloksissa tulee näkyviin, että nuori väestö rkp:tä lukuunottamatta ei ole vaaleissa ehdokkaana eikä äänestämässäkään. Suomenkieliset lähtevät täältä muualle pääasiassa opiskelemaan ja jäävät sille tielle. Nuorten suusta olen kuullut hyvin karvaita puheita siitä, kuka on toisen ja kolmannen luokan kaupunkilainen. Nämä ovat varteenotettavia, heikkoja signaaleja, ja niitä pitäisi kuunnella politiikassa ja kaupungin kehittämisessä, Silvennoinen sanoo.

Hänen mielestään Pietarsaaren tunnettavuus suomenkielisessä Suomessa on aika heikko, varsinkin suhteessa siihen, miten vireää elinkeinoelämä on, ja mitä kaupungilla olisi tarjota.

– Tämä on hyvä kaupunki. Eniten moitittavuutta on vain sairaanhoidon ja päivystyksen suomea osaamattomista lääkäreistä. Muuten elintaso on korkea, ja kaupunkiympäristö erittäin kaunis.

Silvennoinen on itse pyrkinyt viemään viestiä eteenpäin, ja näkisi kernaasti, että Pietarsaaren imago muualla Suomessa kirkastuisi matkailijoidenkin avulla.

– Kun kaupunki tulee tunnetuksi, se alkaa myös houkuttaa. Kaksikielisyyden ei saa antaa olla este vaan vetovoimatekijä.

Hän harmittelee useita tv-ohjelmia, joissa viestinä on ollut, ettei Pietarsaaressa pärjää ilman ruotsin kieltä.

– Tämä pitäisi saada muuttumaan. Pietarsaaren markkinointiin sekä matkailun että muun julkikuvan osalta täytyy satsata, ja sen on oltava ammattimaista.

Avautuminen nimenomaan suomenkieliseen Suomeen on Pietarsaarelle välttämättömyys, Pentti Silvennoinen näkee.

– Tänä päivänä enää mistään muualta ei tänne löydy asukkaita, maahanmuuttajien ohella. Se on kylmä tosiasia.

– Meidän pitää auliisti mennä Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Kymenlaaksoon, joissa on korkea työttömyys, ja korostaa oikeassa mitassa tätä kaksikielisyyttä ja sitä, että täällä pärjää myöskin suomen kielellä erittäin hyvin.

Pietarsaaren ruotsinkielisen väestön ei tarvitse Pentti Silvennoisen mukaan millään tavoin pelätä enemmistöasemansa menettämistä, vaikka työvoimaa ja asukkaita houkuteltaisiin suomenkielisiltä alueilta.

– Sanotaan, että 600–800 työpaikkaa on avoinna täällä. Ne tekijät eivät tule mistään muualta kuin suomenkielisiltä alueilta ja maahanmuuttajien joukosta.

Hän peräänkuuluttaa perusteellisen tutkimuksen tekemistä siitä, miksi suomenkieliset asukkaat muuttavat pois Pietarsaaresta. Tähän tarvitaan hänen mukaansa haastatteluja ja vapaita vastauksia, jotta myös tulokset antaisivat jotain.

– Aloitteeni perusteella tehtiin tutkimus, jossa suurin osa muuttaneista meni lähikuntiin. Ei meidän heitä tarvitse ajatella. On ihan selvä asia, että monet palaavat kotikonnuilleen, kun ovat näistä naapurikunnista kotoisin. Siellä on peltoa mitä kaavoittaa omakotitonteiksi.

Kouluihmisenä Silvennoinen on aina kummastellut, miksei Pietarsaaressa haluta hyödyntää kaksikielisyyttä kouluratkaisuissa.

– Siitä asti kun muutimme tänne, olen tätä ihmetellyt. Helsingin Vuosaaressa, josta lähdimme, oli 1 000 suomen- ja ruotsinkielistä peruskoululaista saman katon alla. En usko, että kukaan heistä on menettänyt identiteettiään mihinkään suuntaan. Mutta täällä minulle on sanottu niinkin, että ”vain kuolleen ruumiini yli”.

Aikanaan kaupunginhallituksessa istuessaan Pentti Silvennoinen vieraili muun muassa ystävyyskaupunki Eslövissä Ruotsissa. Siellä vieraille esiteltiin yhtä koulua, jossa puhuttiin 51:tä eri äidinkieltä. Se oli alun perin suunniteltu niin, että eri-ikäiset oppilaat olivat omissa lohkoissaan. Iltaisin kampus toimi aikuiskoulutuksen ja kulttuurin keskuksena.

– Asenne täällä on erilainen. Ruohonjuuritason ihmiset haluavat, että Pietarsaaren kouluissa erikieliset olisivat yksissä tiloissa, mutta poliittiset päättäjät eivät anna asian toteutua, Silvennoinen sanoo.

– Kielikylpykoulua korostetaan ja esitellään mielellään valtakunnallisestikin, mutta miten se eroaa siitä, että suomen- ja ruotsinkieliset lapset olisivat tavallisessa peruskoulussa saman katon alla? Kukaan ei ole pystynyt tätä minulle selittämään.

Pietarsaaren tuoreen kuntavaalituloksen takana Pentti Silvennoinen näkee jo pitkään jatkuneita trendejä, joiden hän uskoo vain vahvistuvan.

– Vasemmisto menetti yhteensä neljä paikkaa, ja luulen, että tämä on vasta alkua. Tietynlainen oikeistosuuntaus tulee jatkumaan.

Pietarsaari oli pitkään 1980-luvulle vasemmistoenemmistöinen kaupunki. Tuosta vasemmiston kannatus on jatkanut laskuaan, ja se liittyy Silvennoisen mukaan sukupolvien kiertoon.

– Suurissa ikäluokissa oltiin hyvin yhteiskunnallisesti suuntautuneita ja kannatettiin vasemmistoa. Nykynuoret eivät ole ammattiyhdistys- tai puoluetoiminnasta kiinnostuneita. Myös liikkuvien äänestäjien määrä kasvaa. Veikkaan, että näin tulee käymään Pietarsaaressakin.

Pentti Silvennoinen arvelee ruotsalaisen kansanpuolueen hyötyvän asetelmasta.

– Jos rkp näin aggressiivisesti hankkii suomen- ja kaksikielisiä ehdokkaita riveihinsä, suomenkieliset joilla ei ole samanlaista paloa kielen suhteen, äänestävät heitä.

Vuosinaan suomenkielisen työväenopiston rehtorina Silvennoinen jututti lukuisia Pietarsaareen muuttaneita. Hyvin moni kertoi Pietarsaaren olevan heille vain välietappi.

– Heille kieli ei ollut se ensimmäinen asia. He ovat monesti katselleet tätä maisemaa avarammin kuin ruotsinkieliset, jotka tavallaan ovat puolustusasemissa täällä ja koko Suomessa.

#