Paikallisuutiset
Jätemuovi uusiokäyttöön ja lannasta energiaa: Ukrainassa kehitettyä tekniikkaa tilattu - Lillbyssä aletaan kierrättää
Lillby
Mikael Lasènilla on hurjan tuntuinen suunnitelma, tai oikeastaan kaksi. Hän aikoo hankkiutua eroon käytetystä maatalousmuovista ja muuntaa karjan lannan erilaisiksi raaka-aineiksi ja energiaksi.
– Odottelen ensimmäisiä laitteistoja heinäkuussa tai viimeistään elokuussa. Ensimmäiseksi asennan pyrolyysilaitteiston, joka kaasuttaa muovin öljyksi. Öljystä voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Kyse on oikeasta kierrätyksestä.
Mikael Lasèn tähdentää, että kysymys ei ole muovin polttamisesta.
Minulla on noin 65 nautaa ja aloitan niiden lannalla. Ehkäpä joku naapuri saattaa tarjota omiaan. Mutta kaukaa ei kannata kuljettaa.
– Tämä menetelmä on päästötön. Olen tilannut laitteiston Ukrainasta, jossa menetelmää on jo testattu.
Ympäristöluvan saaminen vaatii vielä lisäselvityksiä.
– Hakemusta käsiteltiin ikään kuin kyse olisi jätteenpoltosta. Pitää selventää asiaa.
Joskus hankkeita valmistellaan ja suunnitellaan pitkään. Mikael Lasèn on toiminut toisin.
– Aloin oikeastaan ajatella asiaa vasta huhtikuussa. Kyseessä oleva tekniikka on koeteltua, mutta tällaista kokonaisuutta ei tietääkseni ole vielä kokeiltu.
Tiedotteen mukaan jätteenkäsittelylaitoksen toteuttaa muodosteilla oleva yhtiö. Toistaiseksi Mikael Lasèn on yrityksen ainoa omistaja.
Operaation toinen vaihe on lannankäsittelylaitos.
– Se vie varsin vähän tilaa ja vaikuttaa ympäristöön minimaalisesti. Valmistuttuaan laitos tuottaa sähköä, synteesikaasua ja biohiiltä sekä parafiinia ja bioöljyä. Sähköä voi syntyä parhaimmillaan megawatti tunnissa.
Lannan fosfori otetaan talteen erikseen, tarpeen mukaan.
– Tämä luo uusia mahdollisuuksia peltojen lannoittamiseen.
Biohiili on biomassasta keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Sitä saadaan aikaan pyrolyysillä eli kuivatislauksella, jossa biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai happiköyhissä oloissa.
Synteesikaasu on yleisnimitys vetyä ja hiilimonoksidia sisältävälle kaasulle. Sitä käytetään kemianteollisuudessa, ja sitä valmistetaan usein kaasuttamalla kivihiiltä tai biomassaa.
Lannanjalostusprosessin energia saadaan aurinkokeräimellä, siis keskittämällä auringon energiaa kaasutuslaitteeseen. Kun prosessi on saatu käyntiin, se tuottaa tarvitsemansa energian ilman aurinkoakin.
– Minulla oin 65 nautaa ja aloitan niiden lannalla. Ehkäpä joku naapuri saattaa tarjota omiaan. Ei olisi järkevää koettaa haalia lantaa mahdollisimman paljon, se pidentäisi kuljetusmatkoja. Pitkät kuljetukset ovat isojen laitosten epäkohta.
Vaihtoehtoinen energia on viime vuosina tarkoittanut nimenomaan tuulivoimaa. Mikael Lasèn ei usko visioon Pohjanmaan vetyklusterista.
– Pulmana on vedyn varastointi ja kuljetus. Tarvittaisiin mittavat investoinnit satojen baarien painetta kestäviin putkistoihin. Esimerkiksi Ukrainassa paineputket ovat valmiina neuvostoajan perintönä ja putkia kunnostetaan. Tuulivoimaahan ukrainalaisilla on vaikka kuinka paljon.
Lantaa Pohjanmaalla riittää ja näin ollen myös mahdollisuuksia kaasun tuottamiseen. Jepualla kaasua on tehty biojätteistä jo vuosia.
Onko uudenlainen jätteenkäsittelylaitteisto järkevä hankinta taloudellisesti?
– Uskon että on. Ylijäämäsähkön voin myydä Esse Elektrokraftille ja muovirakeillekin löytyy varmaan ostajia.
Laitoksen laitehankintojen hinta on liikesalaisuus, mutta jonkinlaisia vertauksia Mikael Lasèn suostuu esittämään. Kyse ei ole miljoonista euroista.
– Sanotaan nyt vaikka niin, että hanke vastaa parin maitorobotin ja maitosäiliön hankkimista.
