Paikallisuutiset

Raamittomasta taiteesta oman suvun tarinaan: Ann-Britt Kronqvist ja Irmeli Räsänen ovat erilaisia maalareita, mutta heitä yhdistääkin ystävyys

YstävyksetIrmeli Räsänen jaAnn-Britt Kronqvist ovat pystyttäneet yhteisnäyttelyn kesäkuuksi Galleria Brunoon Pännäisiin.

Molemmat ovat kulttuurin monitoimijoita, jotka tutustuivat toisiinsa asuessaan vuosikymmeniä sitten samalla paikkakunnalla Ruotsissa.

– Löysimme heti yhteiset taiteellisen kiinnostuksen kohteet. Ystävyys on säilynyt kaikki nämä vuodet, vaikka elämäntilanteet ovat vieneet eri paikkakunnille, Räsänen kertoo.

Kronqvist asuu Pietarsaaressa. Hän vinkkasikin Kuopiossa asuvalle Räsäselle mahdollisuudesta yhteiseen näyttelyyn, ja tämä innostui heti.

”Olen löytänyt omat juureni, ja tämä on ollut niin monella tavalla merkityksellinen ja ihana projekti.” Irmeli Räsänen

– Yksin näyttelyn tekeminen olisi aika työlästä. Galleria Brunon tila on suuri, ja tässä on hyvät puitteet, Ann-Britt Kronqvist sanoo.

Kuvataiteilijoina naiset ovat kuin maapallon eri puolilta. Kun Irmeli Räsäsen maalauksista näkee heti, mitä ne esittävät, Ann-Britt Kronqvist hakee katsojilta tulkintoja.

– Abstrakti esitystapa antaa ihmisille miettimistä. Samalla haluan oppia itse ymmärtämään sitä matkaa ja ideaa, jolla taiteilijat ovat siirtyneet esittävästä taiteesta abstraktiin.

Kronqvist suosii laajoja värikenttiä ja yhdistelee niitä. Hän haluaa haastaa ihmisiä katsomaan kuvaa eri perspektiiveistä ja miettimään vaihtoehtoja näkemälleen.

Hän on myös inspiroitunut tavasta ajatella laatikon ulkopuolelle. Pieni muoto ei saa olla itsetarkoitus.

– Minusta taulussa ei saa olla raameja, vaan ajatuksen pitää jatkua ja olla yhteydessä myös ympäristöön.

Oman suvun tarinan herättäminen henkiin on yksi Irmeli Räsäsen muutama vuosi sitten löytämistä teemoista, joka saa edelleen jatkoa.

– Piirsin ensin sarjakuvan isovanhempieni tarinasta, sitten maalasin siitä sarjan tauluja, kirjoitin novellin ja laulunkin aiheesta. Taulusarja on projekti, jota olen kuljettanut mukanani, hän kertoo.

Pännäisissäkin esillä oleva maalaussarja kertoo lyhyeen tiivistettynä hänen isovanhempiensa ensitapaamisesta keskisuomalaisessa kestikievarissa, seuranneesta kosioretkestä puhemiehineen, isoäiti Emman ja tämän isän suostumuksesta päättyen lopulta parin häihin. Asiaan kuuluvine kommelluksineen.

Tarina perustuu isoäidin ja muun suvun kertomuksiin, ajankuvan selvittämiseen, omaan sukututkimukseen ja ripaukseen fiktiota draaman kaaren kohottamiseksi. Luominen on ollut antoisaa.

– Mummo eli 93-vuotiaaksi. Kalle-pappa kuoli ennen kuin minä synnyin. Mutta tämän prosessin kautta hänestä on tullut elävä persoona ja läheinen ihminen minulle. Olen löytänyt omat juureni, ja tämä on ollut niin monella tavalla merkityksellinen ja ihana projekti.

Matka jatkuu nyt omien vanhempien sekä oman ja puolison kertomusten kuvittamisella.

– Kolmen polven tarinat tulee kerrottua taiteen kautta.

Ja, niinpä: kyseiset taulut eivät ole kaupan.

– Voin kyllä maalata kiinnostuneelle samanlaisen, mutta nämä ovat niin uniikkeja ja näihin liittyy niin paljon tunteita, että näitä en myy.

Heijastuksia-näyttely on esillä Galleria Brunossa 30. kesäkuuta saakka.