keskiviikko 23.6.2021 | 23:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Rakkaudesta maalaismaisemaan: Juuttaan eläinpihalla viihtyvät emännän lisäksi niin laamat ja vuohet kuin villapossutkin

Pirkko Högkulla
Ti 25.5.2021 klo 15:45

Uusikaarlepyy/Juuttaa

Samoissa peltomaisemissa, missä käytiin kuuluisa Juuttaan taistelu yli kaksisataa vuotta sitten, käyskentelee rauhaa rakastavia laamoja, aaseja, iloinen vuohiporukka ja pari heppaa.

Viihtyypä Juuttaan eläinpihan tiluksilla unkarilainen villapossuperhekin.

Mangalitzat eli villasiat pitävät kortteeria asuntovaunussa aivan Alajepuantien varrella, reilun kivenheiton päässä tuon Runebergin runon Döbeln Juuttaalla tunnetuksi tekemän taistelun muistomerkistä.

"Kalan-kasvatusta

Navetan suojissa asustelee raskaan sarjan itäsuomenkarjan kyyttöjä, talven yli hoidossa olevia kaneja ja kanoja joukossaan Villa Svedenin riikinkukkopari.

Siivellisten pitäisi vielä vähän aikaa malttaa odottaa ulospääsyä; siipikarjan ulkonapitokielto päättyy näet toukokuun viimeisenä päivänä.

Nylundien tilaa emännöi kokopäiväisesti taloon miniäksi aikoinaan tullut merkonomi Katarina Widjeskog-Nylund.

maalla

Hän naurahtaa, että insinööri-isäntäkin tilalta löytyy, mutta tämä lähti kokopäiväiseen palkkatyöhön vuosi sitten.

– Käytännössä pyöritämme paikkaa päivisin Krister-langon kanssa.

– Eli minähän olen oikeastaan piikana, Widjeskog-Nylund tuumii pilke silmässä.

pitäisi

Päätulonlähteenä ovat peruna ja lihakarja.

Pottuja on viljelyksessä noin 30 hehtaaria.

Syvän harmituksen kohteena on, mikäs muukaan kuin, sateisena ja kylmänä jatkunut toukosää.

kehittää

– Pellot ja pihat ovat paikoittain kuralla, siemenet mädäntyvät multaan.

– Onneksi ehdimme kylvää vehnästä vain osan.

– Samoin ruokaperunasta on vasta vähän istutettu, loput pitäisi saada maahan ensi viikon alussa.

meillä

Juuttaan eläinpiha

Avoinna vain sopimuksen mukaan.

Laamoja, vuohia, unkarilaisia villapossuja, itäsuomenkarjaa, kaksi aasia ja hevosta sekä mm. iloinen navettakissaperhe.

Tilan päätulonlähteenä ovat ruokaperunan viljely ja lihakarjatuotanto.

Viljelyksessä noin 30 hehtaaria perunaa.

Työskentelee Green Care Finland -yhdistyksen luontolähtöisen filosofian mukaisesti.

Tilan omistajat: Veljekset Kenneth Nylund ja Krister Nylund.

Pelloilta korjataan eläinten ruokintaan vehnän lisäksi myös kauraa ja ohraa.

Aiempina kausina on kokeiltu rypsiä ja kuminaa, mutta ei tänä vuonna.

Suomessakin".

– Pellavaakin voisi kokeilla.

Iso sikala seisoo sitä vastoin tyhjillään.

Sikatuotannosta tilalla on luovuttu kun ala ei enää sitten vuoden 2007 hintojen laskun lyönyt leiville.

Parhaina päivinä ketoissa röhki peräti 1500 töpselinenää.

– Ruoalle riittää kysyntää, mutta hinnat eivät seuraa nousun perässä, Katarina Widjeskog-Nylund harmittelee.

Juuttaan eläinpihalla käy niin satunnaisia kulkijoita kuin sopimuksen mukaan vierailevia päiväkotiryhmiä.

Yllättäen pihapiiriin putkahtavat kävijät ovat pääsääntöisesti kiva juttu.

Maatalousyrittäjien hartaana toiveena on kuitenkin, että eläimiä tultaisiin katsomaan vain sovitusti - ja ettei eläimiä ainakaan syötetä luvatta.

– Ymmärrän, että kauniina kesäpäivänä on mukava lähteä ekstempore katsomaan kotieläintilaa.

– Kysehän on myös turvallisuudesta kun tilan töissä liikutaan erilaisilla koneilla isoista traktoreista alkaen.

– Meidän täytyy tietää milloin alueella liikkuu ulkopuolisia etenkin kun tämä ei ole mikään aina avoin oleva yleinen vierailukohde.

Maaseudulla on Katarina Widjeskog-Nylundista hyvä elellä ja työskennellä seitsemänä päivänä viikossa. Hän kuvaa rakastavansa maalaismaisemaa ja eläinten hoitamista.

– Haluan omalta osaltani olla jatkossakin pitämässä maaseutua elinvoimaisena.

Niinpä ideat eivät heti lopu laarista kesken - ja uudet projektit pitävät piian pirteänä. Esimerkiksi lähellä sijaitsevaan Sågholman saareen kävisi kesäkahvila, minkä pihalla eläimet voisivat liikkua vapaasti.

– Kalankasvatusta maalla pitäisi kehittää meillä Suomessakin. Ruotsissa Gårdsfisk -toiminta on saamassa jalansijaa. Se vaikuttaakin järkevältä, luontoa ja vesistöä säästävältä tavalta viljellä kalaa.

– Kalankasvattamo voisi sopia vanhaan sikalaan, Widjeskog-Nylund pohtii.

#