lauantai 17.4.2021 | 12:21
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Finlandia-voittajan etsintä tietää 120 kirjan luku-urakkaa – pietarsaarelainen Päivi Jokitalo on mukana seulomassa vuoden 2021 parasta lasten- ja nuortenkirjaa

Pentti Höri
Ti 6.4.2021 klo 17:30

Vuoden 2021 parhaan suomalaisen lasten- ja nuortenkirjan eli Finlandia-palkinnon saajan etsintä on käynnistynyt.

– Kolme kirjapakettia eri kustantajilta on jo tullut. Eilen vetäisin tuossa kolme kuvakirjaa, Päivi Jokitalo väliraportoi.

Pietarsaarelainen kirjastoalan asiantuntija valikoitui kolmen hengen valintalautakuntaan eli esiraatiin, jonka tehtävänä on lukea kaikki noin 120 suomalaista lasten- ja nuortenkirjaa, jotka ilmestyvät viime ja tämän vuoden marraskuun välillä.

Miten hän tuli kutsutuksi raatiin, sitä pitäisi hänen mukaansa kysyä Kirjasäätiön hallitukselta.

– En ole perusteita kysynyt, mutta uskon, että 30-vuotinen kokemukseni kirjoista ja kirjastoalalta on siinä varmastikin takana. Teen edelleen ihan käytännön hommia kuten kirjavinkkauskeikkoja kouluihin, ja kirjastot ovat siinä ikäänkuin välittäjinä. Usein näihin lautakuntiin halutaan kirjastoalan edustusta myös. Ihan tilaamatta ja yllättäen tämä tuli, Jokitalo kertoo.

Urakka on tosissaan huikea, mutta Päivi Jokitalon mielestä helpotusta tarjoaa lajityypin moninainen kirjo.

– Lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnossa osa on myös nopealukuisia kuvakirjoja. Hyvin vakavasti suhtaudun myös niihin. Toisaalta hyvin erilaiset kirjat lisäävät vaikeuskerrointa.

– Mutta mikä nuortenkirjat nyt erottaa aikuisten kirjallisuudesta? En minä ainakaan osaa ajatella lukevani nuortenkirjaa, vaan luen kirjaa.

Kolmen hengen raadin jokainen jäsen lukee kaikki kirjat. Työ on siis jo alkanut, mutta lautakunta kokoontuu ensimmäisen kerran vasta myöhemmin huhtikuussa. Tuolloin selviää, millaisen prosessin kautta lopullinen finalistien lista seuloutuu.

Aikaa on 10. marraskuuta saakka. Ehdokkaista Finlandia-voittajan valitsee joulukuussa futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus puhuttelee Päivi Jokitaloa, ja hänet löytää usein kyseiseltä kirjaston osastolta. Tehtävä on siis hyvinkin mieluisa hänelle.

– Erittäin! Olen aina, koko ajan ja säännöllisesti lukenut lasten ja nuorten kirjoja. Pidän sitä tosi tärkeänä kirjallisuuden osa-alueena.

Entäpä sitten kohderyhmä? Kuinka paljon nykylapset ja -nuoret itse lukevat? Päivi Jokitalo on huolissaan.

– Keskimäärinhän Suomessa luetaan, kustannetaan ja käytetään kirjastoja paljon. Mutta ääripäät rupeavat eriytymään entistä enemmän. Nuorissa on erittäin hyvin pärjäävää porukkaa, mutta sitten on myös heitä, joilla on oikeasti suuria vaikeuksia peruskoulun jälkeenkin saada yksinkertaisesta tekstistä selvää.

– Meillä rupeaa jo olemaan aikuisia, joiden on hankalaa lukea ihan arjessa tarvittavaa tekstiä. Toivon, että lukemisesta voisi tehdä myös hauskaa ja kivaa, ettei se heti alussa olisi työlästä ja välineellistä hommaa.

Jokitalo kiittää omia vanhempiaan, jotka jaksoivat lukea lapsilleen ääneen vielä silloinkin, kun nämä osasivat jo itse lukea.

– Meille hankittiin aina kirjoja. Lukeminen ei ollut koskaan ajan haaskausta tai mitään sellaista, minkä saa tehdä vasta sitten, kun velvollisuudet on suoritettu. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi olen tällaisissa hommissa.

– On tietenkin hyvä, jos edellytykset tulevat kotoa. Ellei, niitä toivottavasti saa koulusta ja kirjaston kautta.

Miksi lukutaito on niin tärkeää?

– Meneillään on kampanja, jossa todetaan että lukutaito on kansalaistaito. Puhumme visuaalisesta kulttuurista ja monilukutaidoista, mutta edelleen muutkin tekstimuodot ovat tärkeitä ja niitä pitää hallita. Ilman peruslukutaitoa emme selviä tavallisten asioiden hoidosta ja palveluiden käyttämisestä, käyttöohjeiden lukemisesta, ruokaresepteistä, sanomalehdistä...

– Ellei pysty lukemaan, ei voi muodostaa perusteltuja mielipiteitä. Sitten on vietävissä.

Kolmen hengen valintalautakunta urakoi

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandiapalkinnon esityön tekevät elokuva- ja tv-alan luova neuvonantaja Petri Kemppinen, kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jääkkö.

He seulovat arviolta noin 120 kirjasta 3–6 lopullista Finlandiaehdokasta marraskuuhun mennessä.

Voittajan valitsee futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen joulukuussa.

Samalla tavoin valitaan myös kauno- ja tietokirjallisuuden Finlandiavoittajat.

#