maanantai 18.10.2021 | 14:29
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Joulupukki seestyi vuosisatojen saatossa – nykyajan odotettu punanuttu oli vielä 1800-luvun alkupuolella viriili ja sarvipäinen viinankerjääjä

Pietarsaari
Ke 23.12.2020 klo 15:02

Pietarsaaren kaupunginmuseon talonpoikaistuvan perinteisessä joulutuvassa ottaa kävijöitä vastaan varsin staattinen herrasmies.

Komeat turkikset yllä ja karvalakki päässä tuolillaan jököttävän hahmon identiteetin nykyihmisille paljastaa vain hänen sylissään lepäävä lahjapaketti. Joulupukkihan se siinä!

Tällainen joulupukki olisi voinut olla liikkeellä vaikka viime vuosisadan vaihteen tienoilla.

"Se iloinen ja pyöreä henkilö juontaa juurensa 1800-luvun jälkipuoliskolle, kun pilapiirtäjä Thomas Nast piirsi sellaisen."

Johanna Enroth

Amanuenssi Pietarsaaren museossa.

– Sillä on maski päässä, muttei sarvia. Ennen vanhaan sillä olisi sellaisetkin ollut, kertoo museon amanuenssi Johanna Enroth.

Suomalainen joulupukki on kulkenut pitkän tien pelottavasta nuutti- tai kekripukista nykyiseen huomattavia kaupallisia vaikutteita sisältäävään muotoonsa.

– Nykypäivänä moneen kotiin tulee punaisiin pukeutunut setä, mutta pukkiperinne juontaa keskiajalle saakka.

Millaisia ne keskiaikaiset perinteet olivat ja miten pitkälle ne kantoivat?

– Vielä 1800-luvun alkupuoliskolla pukki ei ollut lahjojen antaja, vaan kerjääjä, jolle annettiin lahjoja, Enroth tietää.

Nuuttipukit kulkivat joulun jälkeen talosta taloon kerjäten ruokaa ja viinaksia. Pelottavuutta ulkomuotoon saatiin tuohinaamarilla ja kääntämällä turkki nurinpäin. Sarvet edustivat muinaisten hedelmällisyysriittien pukkia.

Lahjoja jakava ja ylipäätään lempeämpi pukki saapui Suomeen ensisijaisesti Ruotsista.

– Pukki käveli kaupungilla talosta taloon ja heitteli lahjat, joita ei siihen aikaan ollut yleensä paljoa. Riippui tietysti siitä kuuluiko herrasväkeen. Tavallisissa kodeissa annettiin yleensä yksi tai kaksi lahjaa. Lahjat olivat yleensä hyvin pieniä, kuten kortti tai hedelmä.

Kulutusjuhla luikerteli joulunviettoon melko nopeasti.

– Jo 1900-luvun alussa alettiin lehdissä kirjoittaa, että älkää ostako turhia joululahjoja, Johanna Enroth kertoo.

Entä nykyaikainen lahjamestari eli paloautonpunaisiin verhoutunut pukkipapparainen? Usein väitetään, että hänet keksi Coca-Cola, mutta se ei pidä paikkansa.

– Se iloinen ja pyöreä henkilö juontaa juurensa 1800-luvun jälkipuoliskolle, kun pilapiirtäjä Thomas Nast piirsi sellaisen.

Nykyjoulupukin synnylle löytyy tarkka päivä: saksalais-amerikkalaisen Nastin piirros ilmestyi Harper´s Weekly -lehdessä joulukuun 29. päivä vuonna 1866.

Coca-Cola ja nykypukki kuitenkin liittyvät vahvasti yhteen.

– Ahvenanmaalaistaustainen Haddon Sundblom työskenteli Yhdysvalloissa 1920- ja 30-luvuilla mainostoimistossa ja sai tehtäväkseen piirtää mainoksia sellaiselle firmalle kuin Coca-Cola. Hän piirsi punaisen hahmon, joka asuu Pohjoisnavalla, ajaa reellä heittää lahjat hormista alas.

Inspiraationaan Sundblom käytti Clement Clark Mooren runoa vuodelta 1822. Runosta kumpuavat myös pukin punaiset vaatteet.

Modernin joulupukin habitus on siis velkaa ainakin runoilijalle, pilapiirtäjälle ja mainosmiehelle.

Suomalaisille on selvää, että joulupukki pitää majaansa Korvatunturilla. Tämän kansalle paljasti Markus-setä eli Markus Rautio radio-ohjelmassaan Yleisradiossa vuonna 1927.

Aivan hihastaan ei rakastettu Markus-setä asiaa vetäissyt. Zachris Topeliuksen vuonna 1867 kirjoittamassa sadussa Peikkojen joulu esiintyy kaukana pohjoisessa - olettavasti silti Suomessa - asuva pukki. Myös muita Markus-sedän paljastusta vanhempia kirjallisia viitteitä asiasta löytyy.

Keskiajalta nykypäivään on pukista säilynyt oikeastaan vain nimi, vaikka harva häntä enää miehiseen hedelmällisyyteen liittää.

Pelottavuutta nuuttipukin ulkomuotoon saatiin tuohinaamarilla ja kääntämällä turkki nurinpäin.

#