"Suunnitellut opiskelija-asunnot sopivat mainiosti yhteen Isokatu 10:n historian kanssa" - Sinisessä talossa torin laidalla on aikoinaan toiminut tyttökoulu tai rouvasväenkoulu

Vuonna 1845 Erik Johan Björkman (1815-1885) osti talon ja tontin, jotka olivat perheen omistuksessa aina vuoteen 1897. Björkman oli kauppias ja raatimies, ja 1870-luvulla hän toimi muutaman kerran pormestarin sijaisena. Erik Johan Björkman oli naimisissa Matts Winsténin tyttären Sofian kanssa ja Sofian sisko Evelina Smedslund asui perheensä kanssa torin toisella puolella, missä Jakob Center on tänä päivänä.

Erik Johan ja Sofia saivat 12 lasta, mutta heistä vain neljä eli aikuisikään saakka, eli Emelie, Ida, Alfred ja Nanny. Vanhin tytär Emelie meni naimisiin teologi Gustaf Johanssonin kansa vuonna 1873. Teologista tuli vuonna 1885 Kuopion hiippakunnan piispa, joten perhe muutti silloin Kuopioon.

Sivistys oli Björkmanin perheelle tärkeää, ja myös tyttöjen oli saatava sivistystä tai koulutusta. Äiti Sofia Winstén oli nuorena saanut sivistystä Tukholmassa yksityisessä tyttöpensionaatissa. Mutta Venäjän tsaarin mukaan sivistystä piti saada Suomessa – myös tyttöjen - ja niin tyttökouluja ruvettiin laajemmin perustamaan 1840-luvulta lähtien. Nämä koulut antoivat korkeampaa koulutusta porvaris- ja aatelistytöille. Pietarsaaressa toimi 1853-1863 oma tyttökoulu – ensimmäinen Pohjanmaalla. Sekä Sofia että Ida Björkman kävivät tyttökoulua.

Kaupungissa oli siihen aikaan tyttökoulun lisäksi yksityisiä pienkouluja ja Jakobstads pedagogi, jotka kaikki olivat alkeiskouluja eli vastaavat tämän päivän ala-asteen ensimmäisiä luokkia.

Molemmat Björkmanin siskokset toimivat tämän jälkeen opettajina pienkouluissa Pietarsaaressa mutta vuonna 1872 Ida Björkman päätti hakeutua opettajakolutukseen Tukholmaan mihin hänet myös hyväksyttiin. Kolme vuotta hän opiskeli opettajaksi Tukholmassa ja kotiin tultuaan hän päätti avata yksityisen tyttökoulun Pietarsaareen.

Aluksi Ida Björkman otti vastaan yksityisoppilaita omassa lapsuudenkodissaan mutta vuonna 1879 hän sai oikeuden avata ”Privata fruntimmersskolan i Jakobstad” eli yksityisen rouvasväenkoulun. Koulu toimi ensimmäiset vuodet naapuritalossa Isokatu 8:ssa, josta se sitten siirtyi Ida Björkmanin kotitaloon. Siellä koulun käytössä oli 3-4 huonetta sekä joskus myös ruokasali. Vuodesta 1880 koulu sai rahallista tukea kaupungilta ja viisi vuotta myöhemmin myös valtiolta. Poikia koulu otti vastaan vuodesta 1882, vaikka olikin nimeltään rouvasväenkoulu.

Ida Björkmanin mielestä kaikilla pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen ja sivistyksen, ja sen takia hän perusti tyttökoulun.

Vuosittain koulussa oli noin 30 oppilasta ja vuosiluokkia oli kolme. Koska kysymyksessä oli yksityinen koulu vanhemmat maksoivat lukukausimaksuja.

Koulu toimi talossa vuoteen 1898, jonka jälkeen Ida Björkman, joka silloin oli 51-vuotias vielä toimi opettajana reaalikoulussa, eli nykyiseissä lukiossa.

Ida Björkmanin isä kuoli 1885 ja viisi vuotta myöhemmin Ida ja hänen äitinsä vuokrasivat osan talosta Uudenmaan Osakepankille. Vuonna 1898 kauppias Emil Simelius (1864-1906) siirtyi talon omistajaksi. Ida, hänen äitinsä ja siskonsa Nanny asuivat kuitenkin alivuokralaisina talossa vuoteen 1900, josta he sitten muuttivat vuokralle Isokatu 6:een, eli After Eightin pihalle.

Kauppias Emil Simelius oli Pietarsaareen muutettuaan toiminut konttoristina Ph.U. Strengbergin palveluksessa. Vuonna 1897 hän osti Victor Nymanin kauppaliikkeen ja avasi kaupan Isokatu 10:ssä.

Simeliuksen kauppa oli hyvin suosittu ja se toimi sekä vähittäiskauppana että tukkukauppana. Simeliuksen kuoleman jälkeen vuonna 1906 Felix ja hänen isänsä Eliel Ervast ostivat kaupan ja jatkoivat kauppatoimintaa nimellä Emil Simelius & Co.

Ennestään Eliel Ervastilla oli kauppa kadun toisella puolella, nk. Lindskogin talossa, joten nyt heillä oli kauppatoimintaa molemmin puolin katua.

Maria Emilia Rostén oli, muutettuaan Turusta Pietarsaareen vuonna 1900, vuokrannut tilat Emil Simeliukselta Isokatu 10:ssä. Emilia Rostén meni vuonna 1904 naimisiin leipuri Alfred Hernbergin kanssa ja heillä oli leipomo Skatassa.

Emilia Rosténilla oli kolme siskoa, jotka hekin muuttivat Pietarsaareen ja nämä siskokset toivat mämmin mukanaan Turusta Pietarsaareen.

Suomen yhdyspankki osti kiinteistön vuonna 1915, mutta pankki ei kauan toiminut talossa sillä nimellä. Vuonna 1919 pankki yhdistyi Pohjoismaiden osakepankin kanssa ja nimeksi tuli Pohjoismaiden Yhdyspankki. Pankin alkuvuosina pormestari Albert Brunberg asui talossa, mutta sen jälkeen asuin tilat oli tarkoitettu Yhdyspankin pankinjohtajille.

Vuonna 1971 kaupunki osti tontin ja talon, jonka se korjautti sosiaalitoimistoa varten. Se toimi täällä aina vuoteen 2005, jolloin toimisto siirtyi kaupungintalolle. Sen jälkeen talossa on ollut monta erilaista vuokaralaista, esimerkiksi poliisilaitos, joka toimi täällä sen ajan kun he odottivat uusien tilojen valmistumista.

Viimeisimpiä vuokralaisia kaupungin omistamassa talossa olivat Työväenopisto ja Arbis ja nyt talo odottaa muodonmuutoksen alkamista.

Kirjoittaja on Pietarsaaren museon johtaja

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä