sunnuntai 6.12.2020 | 00:41
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

UPM haluaa purkaa rämät kiinteistöt sikuritehtaan tontilta: Yhtiö hakee purkulupaa kesäkonttorille ja asuintalolle. Vaihtoehto - korjaaminen turvalliseksi ja terveelliseksi - maksaisi arviolta 1,5 miljoonaa euroa

Pirkko Högkulla
Ti 17.11.2020 klo 18:05

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pietarsaari

UPM-Kymmene haluaa purkaa kaksi rakennusta omistamansa vanhan sikuritehtaan tontilta tehtaan kupeesta. Yhtiö hakee kaupungilta poikkeamislupaa asuinrakennuksen ja ns. Schaumanin kesäkonttorin purkamista varten. Yhtenä perusteena on rakennusten huono kunto.

Asiaa yhtiön näkökulmasta mutkistaa se, että rakennukset on suojeltu asemakaavalla ja ne sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla, suojellun rakennusryhmän korttelialueella. Ne kuuluvat museoviraston inventoimiin RKY-kohteisiin eli "Leppäluodon Sikuritehdas ja rautatieasema-alueena" valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Suojelu koskee paitsi rakennusten ulkoasua myös ulkoalueiden rakennelmia, pihajärjestelyjä, kasvillisuutta sekä puustoa.

Tekninen lautakunta käsittelee poikkeamislupahakemuksia keskiviikkona 18. marraskuuta pidettävässä kokouksessa.

KiinteistöpäällikköVeli Tuominen poikkeamislupaa hakevasta UPM Kiinteistöistä kertoo, että yhtiö haluaa eroon huonokuntoisista ja yhtiön ydintoimintaan kuulumattomista kiinteistöistä.

Asuinrakennus ja kesäkonttori halutaan purkaa koska ne ovat erittäin huonokuntoisia ja aiheuttavat yleisvaaran. Kumpaankin taloon on tunkeuduttu sisälle eikä rakennusten turvallisuudesta ole takeita.

– Yhtiöllä ei myöskään ole kyseisille rakennuksille minkäänlaista käyttöä - edes kunnostettuina - eivätkä ne liity sikuritehtaan toimintaan, Tuominen näkee.

UPM Kiinteistöjen teettämän kustannusarvion mukaan asuinrakennuksen ja kesäkonttorin saneeraus- ja korjauskulut olisivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

– Summa on kohtuuton, etenkin kun puhutaan rakennuksista, joille yhtiöllä ei ole mitään käyttöä, Veli Tuominen sanoo.

– Kesäkonttorin kunnostus ja saneeraus maksaisi arviolta 935 000 euroa ja asuintalon noin 674 000 euroa.

Purkamista vastustavat Pohjanmaan museo, Ely-keskus ja Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto katsovat ettei purkamiselle ole esitetty riittäviä perusteita.

Rakennusten kunto on heikentynyt, mutta rakennukset ovat korjattavissa, toteaa mm. Pohjanmaan museo lausunnossaan. Museo katsoo myös, etteivät hakijan esittämät selvitykset anna puolueetonta ja luotettavaa kuvaa rakennusten kunnosta ja korjauskelpoisuudesta. Suojeltuja rakennuksia ei museon mielestä ole syytä purkaa, sillä kunnon heikkenemiseen on museon mukaan vaikuttanut niiden käyttämättömyys ja huollon vähäisyys. Museo muistuttaa rakennuksen omistajan velvollisuudesta pitää rakennukset kunnossa ja toteaa että valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä ei kaavalla suojeltujen rakennusten huollon ja hoidon laiminlyönnin vuoksi syntynyt korjausvelka anna perustetta rakennuksien purkamiseen.

Kahden rakennuksen purkamisella olisi alueen kokonaisuuteen merkittävä vaikutus ja siten purkaminen turmelisi kaupunkikuvaa ja arvokasta ympäristöä. Museo huomauttaa myös, että alueen valtakunnallinen arvo ei muodostu pelkästään sikuritehtaan tehdasrakennuksesta vaan alueen teollisuus- ja liikennehistoriallisesta kokonaisuudesta.

Pietarsaaren kaavoitusosasto toteaa mm., ettei maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitut edellytykset täyty poikkeamisluvan osalta.

Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Mikäli poikkeaminen aiheuttaa haittaa esimerkiksi kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, ei poikkeamista saa myöntää.

Erityiseksi syyksi mainitaan rakennusten huono kunto ja mahdollisesti lisäksi yleisvaarallisuus. Kaavoitusosaston mielestä edellytykset poikkeamisluvan osalta eivät täyty kyseisessä tapauksessa. Rakennusten purkaminen haittaisi alueen voimassa olevan asemakaavan toteuttamista ja vaikeuttaisi rakennetun ympäristön suojelemista.

Arkkitehti Tomi Järvelin näkee puolestaan, ettei asuinrakennus poikkea ajalle tyypillisestä asuinrakennuksesta. "Sen korjaaminen turvalliseksi ja terveelliseksi edellyttäisi niin suuria korjauksia, ettei vanhasta rakennuksesta jäisi enää kovin paljoa jäljelle, vaan lopputulos olisi kulissimainen lavaste vanhasta ajasta".

Mikäli rakennus olisi säilynyt asuinrakennuksena ja siellä voitaisiin esitellä sikuritehtaan toiminnan aikaista asumistapaa, tilalla olisi Järvelinin mukaan merkitystä kokonaisuuden ymmärtämisenä.

Kesäkonttorin osalta Tomi Järvelin toteaa lausunnossaan, että sen vaatimien korjaustoimien jälkeen ei vanhaa rakennusta enää olisi, vaan tuloksena olisi näköiskonttori. Lisäksi hän arvelee, että kustannukset ylittävät vastaavan uudisrakentamisen hinnan. Järvelinin mukaan tontin merkittävin rakennus on vanha sikuritehdas ja "miljöön kannalta konttorirakennus on sekundäärinen".

Kuntotarkastuksen vuoden 2017 lokakuussa tehneen Raksystemsin raportin mukaan tarvitaan laajoja rakenteellisia korjauksia, jos rakennusten sisätilat halutaan turvalliseen ja terveelliseen asumiskuntoon.

Molemmassa rakennuksessa havaittiin voimakas mikrobien kasvuun viittaava haju, mikä on käytännössä usein homekasvua.

Pitkänomaisessa asuinrakennuksessa on kolme erillistä huoneistoa. Kiinteistö on tiettävästi ollut paikoillaan jo 1800-luvun lopulla, sen uudempi osa arviolta 1920-1930-lukujen vaihteesta.

Kuntotarkastuksessa mainitaan mm. vaurioista betonirakenteisessa sokkelissa ja savupiipuissa, käyttöikänsä päähän päässeestä vesikatosta, puutteellisesta tuuletuksesta alapohjatilassa ja viitteistä mikrobivaurioista, julkisivun paneloinnin takana puutteellisesta tuuletuksesta ja lahovaurioista.

Vaaleaa sienimäistä kasvustoa näkyi etelän puoleisessa osassa alapohjatilassa puurakenteissa.

Schaumanin kesäkonttori on rakennettu 1920-luvulla tehtaan toimistotiloiksi. Kaksikerroksinen hirsirakennus on pohjamuodoltaan lähes neliömäinen ja edustaa tyylillisesti 1920-luvun klassismia.

Ullakolla ja toisen kerroksen rakenteissa näkyy kartoituksen mukaan selkeitä katto- tai vesijohtovuotojen aiheuttamia kosteusvaurioita, savupiipuissa murtumia, alapohjan puupalkit ovat paikoin taipuilleet ja sisällä alakerran lattioissa näkyi kaltevuutta. Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteisto sekä mm. sähköistys tulisi kartoituksen mukaan uusia kokonaisvaltaisesti.

Pohjanmaan museo muistuttaa rakennuksen omistajan velvollisuudesta pitää rakennukset kunnossa ja toteaa että valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä ei kaavalla suojeltujen rakennusten huollon ja hoidon laiminlyönnin vuoksi syntynyt korjausvelka anna perustetta rakennuksien purkamiseen.

#