Paikallisuutiset

Kouluverkkotyö jatkuu Etelänummen osalta: opettajistolta tuntuvaa kritiikkiä suunnitellun yhtenäiskoulun toteutuksesta – tonttia pidetään toivottoman ahtaana

Kaupungin kouluverkkoratkaisut nousevat jälleen päättäjien esityslistoille. Tulevan viikon torstaina koulutoimen johto järjestää suomenkielisille opettajille suunnatun keskustelutilaisuuden, joka toteutetaan etäpalaverina.

Tilaisuus käsittelee vaihtoehtoa, jossa Etelänummen koulua laajennettaisiin yhtenäiskouluksi uudisrakennuksen turvin. Tällöin kaikki suomenkieliset peruskoulun oppilaat 1.–9. luokkiin kävisivät koulunsa Etelänummella.

SivistysjohtajaJan Levanderin mukaan tilaisuus on tarkoitettu mielipiteiden esittämiseen ja kuuntelemiseen. Asia oli esillä jo helmikuussa Etelänummen opettajainkokouksessa. Silloin ratkaisu kohtasi verraten kovaa kritiikkiä toteutuksensa puolesta.

– Tämä on yksi esillä oleva vaihtoehto. Toivottavasti siitä pystytään löytämään myös jotain hyvää. Tottakai negatiiviset puolet pitää ottaa esille, tässä tapauksessa opettajien kannalta, Levander toteaa.

”Tämä on yksi esillä oleva vaihtoehto. Toivottavasti siitä pystytään löytämään myös jotain hyvää.” Jan Levander sivistysjohtaja

Tavoitteena on, sikäli kun koronatilanne mahdollistaa, järjestää vielä syksyllä kaikille avoimet keskustelutilaisuudet sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella.

Tämän jälkeen kouluverkkotyöryhmä sorvaa loppuraporttinsa ja lähettää sen kaupunginhallituksen pöydälle. Tämän Levander uskoo tapahtuvan vuoden loppuun mennessä.

– Päätösten aikatauluun en uskalla ottaa kantaa tässä vaiheessa. Varsinaista kiirettä meillä ei ole.

Alakouluja koskevat yleisökeskustelut käytiin jo viime syksynä.

Noin vuosi sitten asetettu kouluverkkotyöryhmä pohti eri vaihtoehtoja Pietarsaaren peruskoulun tilaongelmien ratkaisemiseksi keskitalveen asti.

Tavoitteena oli saada päätökset aikaan jo tämän vuoden keväällä. Kesken prosessin iskenyt koronapandemia ja poikkeusolot keskeyttivät tuolloin työn.

Työryhmä päätyi esittelemään kahta vaihtoehtoista mallia, joista molemmat sisältävät mittavaa uudisrakentamista.

Niistä toisessa kaikki suomenkieliset peruskoululaiset sijoitettaisiin yhteen lisärakennuksella laajennettavaan Etelänummen kouluun. Tuolloin Länsinummen alakoulu jäisi ruotsinkielisen koulutoimen käyttöön, mikä ratkaisisi huonokuntoisten Bonäsin ja Vestersundinkylän koulujen tilaongelmat.

Toisessa vaihtoehdossa kaikki suomenkieliset alaluokat sijoitettaisiin ajan mittaan Länsinummelle, ja ruotsinkielisille alaluokille rakennettaisiin uusi koulu läntisiin kaupunginosiin.

Etelänummen koulun laajennuksen hinnaksi arvioitiin tuolloin 6 miljoonaa euroa. Uuden ruotsinkielisen koulun hintalappu olisi vastaavasti 7 miljoonaa euroa.

Etelänummi-vaihtoehdossa muodostuisi uusi, suomenkielinen yhtenäiskoulu. Helmikuisen opettajainkokouksen poikima kritiikki ei suuntautunut niinkään yhtenäiskoulun ideaa, vaan sen toteutusta kohtaan.

Opettajat katsoivat ennen muuta Etelänummen tontin aivan liian ahtaaksi noin 500 oppilaalle mitoitettavan yhtenäiskoulun tarpeisiin.

Opettajisto laati koulutoimen johdolle tuolloin kirjelmän, jossa he huomauttavat useista ratkaisun epäkohdista.

Reilun puolen hehtaarin tontti täyttyisi rakentamisesta niin, että piha-alueet jäisivät olemattomiksi oppilaiden tarpeita ajatellen. Opettajien mukaan vastaavan laajuinen yhtenäiskoulu tarvitsisi 3–5 kertaa suuremman tontin toimiakseen tarkoituksenmukaisesti.

Opettajat näkevät ahtauden aiheuttavan lieveilmiöitä kuten rauhattomuutta ja koulualueelta luvatta poistumisia, mikä tuottaa turvallisuusriskejä.

Ahtaus vaikuttaa heidän mukaansa myös oppimistuloksiin ja henkilökunnan työssä viihtymiseen ja jaksamiseen.

Myös liikenneturvallisuus huolettaa opettajia. Etelänummen koulu sijaitsee keskustassa, ja sitä ympäröivillä kaduilla liikenne varsinkin aamuisin ja iltapäivisin on vilkasta. Onnettomuuksia lähiristeyksissä sattuu viikoittain.

Suunnitelmassa on esitetty Runeberginkadun sulkemista liikenteeltä tilanteen rauhoittamiseksi koulun välittömässä läheisyydessä.

Opettajisto ei usko tämän parantavan asiaa, vaan päinvastoin lisäävän liikenteen sumppuuntumista, kun vanhemmat tuovat pienimpiä oppilaita kouluun ja hakevat heitä sieltä.

Etelänummen laajennuksen alustavia piirustuksia esiteltiin myös opettajainkokoukselle helmikuussa. Opettajat pitivät suunniteltujen opetustilojen määrää monien aineiden kohdalla riittämättömänä opetuksen vaatimuksiin nähden.

Pienryhmätiloja suunnitelmassa on heidän mukaansa aivan liian vähän. Oppilasmäärien vähentyessä erityisopetuksen tilantarpeet eivät vähene samassa suhteessa.

Länsinummen koulun rehtori Keijo Paananen ehdotti talvella myös kolmatta vaihtoehtoa, jossa suurisuuntaisesta uudisrakentamisesta luovuttaisiin kokonaan. Siinä kaikki suomenkieliset alakoululaiset sijoitettaisiin Kirkkorannan-Jungmanin kouluihin muutaman vuoden kuluttua, jolloin Länsinummi jäisi ruotsinkielisen alakoulun käyttöön.

Olemassa olevien koulukiinteistöjen varaan rakentuvaa mallia esitti myös kunnallispoliitikko Kari Koskela (sdp) PS:n haastattelussa 5. elokuuta.

Kouluverkkotyöryhmä kuitenkin jatkaa tilanteen ratkomista omien vaihtoehtoisten malliensa pohjalta.