Paikallisuutiset

"Korona muuttaa koulukeskustelun sisällön" – Kari Koskelan mukaan on mahdollista, että suurten kouluinvestointien aika on Pietarsaaressa tällä erää ohi

Kristian Sundqvist

Kielikylpykoulun ja Alman päiväkodin rakennuskustannukset olivat yhteenlaskettuna pitkälti yli 20 miljoonaa euroa. Pietarsaaren kaupunki maksaa hankkeet kuntarahoituksen rahoitusmekanismien kautta eli kansankielellä ajan mittaan osamaksulla.

Seuraava suurhanke eli uusi Oxhmanin koulu on käynnistymässä. Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2019 oli peräti 8,1 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä pääosin johtui vero- ja muiden tulojen budjetoitua pienemmästä toteumasta.

Tuossa olisi riittänyt ympyrää kuutioitavaksi ilmankin sitä pandemiajäristystä, joka alkuvuodesta lähtien on maailmaa vavahdutellut.

"Emmekä me mikään kriisikunta ole ja uskon kaupunkilaisten toivovan, ettei meistä sellaista tulekaan."

– Korona muutti asioita niin paljon ettei sitä heti tajuta ja korona muuttaa pietarsaarelaisen koulukeskustelun sisällön, paaluttaa Pietarsaaren kaupunginhallituksen jäsenKari Koskela (sd.).

Hän korostaa, ettei puutu pedagogisiin asioihin, vaan lähestyy kouluverkon haasteita tilojen ja talouden kautta. Mikäli uusin suurhankkeisiin ei jatkossa kerrassaan ole varaa, niin tulevaisuuden tarpeisiin olisi vastattava nykyisellä rakennuskannalla.

Esimerkeiksi hän nostaa kielikylpykoulun jäljiltä tyhjilleen jääneen entisen kauppaoppilaitoksen eli Optiparkin kiinteistön sekä toisaalta Ruusulehdon, joka on tällä hetkellä resurssikoulun käytössä. Ruusulehto on tiettävästi terve rakennus, mutta entinen kauppaoppilaitos ei ole kaupungin omistuksessa ja vaatisi panostuksia.

– Ainahan muutokset maksavat jotain, mutta nyt olisi pantava suu suppuun kulujen osalta. Optiparkissa pitäisi tehdä remonttia, mutta siellä on toiminut koulu aina ja kulut olisivat pienempiä kuin miljoonia maksavassa uudisrakentamisessa.

Koskela huomauttaa, että tällaiset kommentit saatetaan tulkita madonlukujen lukemiseksi. Hän korostaa, että koronapandemian vaikutukset kaupungin talouteen ovat yhä osittain hämärän peitossa, mutta merkittäviä ne tulevat olemaan.

– Me kaikki näimme, miten Suomi meni kiinni. Tulisi keskustella siitä miten tulevaan varaudutaan ja aika olisi nyt, kun budjettikeskusteluja aletaan käydä. Päättäjillä pitäisi olla käytössään tarvittavia laskelmia.

Keinot kunnan budjettitalouden tasapainottamiseen ja investointikulujen karsimiseen ovat yleensä keppejä, eivät porkkanoita.

– Voi esimerkiksi kysyä, onko meillä varaa uuden Fäbodantien rakentamiseen. Entä veroäyri? Se on toki meillä jo aika korkealla, mutta tuotakin asiaa joudutaan miettimään monessa kunnassa.

Moisia kantoja esittävää kuntapoliitikkoa ei voi ainakaan populismista syyttää. Onko Kari Koskela lähdössä jälleen ehdolle tulevan huhtikuun kuntavaaleissa? Vuonna 2017 Koskela oli Pietarsaaressa puolueensa toiseksi suosituin ehdokas 199 äänellään.

– En ihan oikeasti ole tehnyt sen asian osalta mitään päätöstä.

Koskela muistuttaa, että madonluvuista huolimatta Pietarsaaressa yhä on hyvät julkiset palvelut.

– Emmekä me mikään kriisikunta ole ja uskon kaupunkilaisten toivovan, ettei meistä sellaista tulekaan.

Väittämä siitä, että korona pisti ja pistää uusiksi pietarsaarelaisen koulukeskustelun on joka tapauksessa helppo uskoa. Kaupunginhallituksen asettaman kouluverkkotyöryhmä jätti loppuraporttinsa helmikuun lopulla, mutta siitä tuntuu olevan jo pitkä aika.

– Työryhmä teki ihan hyvää työtä ja antoi kaksi vaihtoehtoista mallia. Ne molemmat kuitenkin sisältävät hintavia rakennushankkeita samoin kuin [Länsinummen koulun rehtorin] Keijo Paanasen tekemä esitys, Koskela muistuttaa.

Kari Koskela siis käytännössä nostaa esille vielä neljännen mahdollisuuden eli sen, että kouluverkko selviäisi lähitulevaisuudessa ilman uusia suurinvestointeja.