Viihde

Mansikanviljelijä Ala-Ähtävällä odottaa hyvää satoa. Yhdeksän sukupolven yli eläneellä Smedsin tilalla kasvatetaan entuudestaan viljaa. Jouluksi pihapiiriin valmistuu kotileipomo puoteineen ja pienine kahviloineen

Pedersöre/Ala-Ähtävä

Markus Smedsin katse pyyhkäisee mansikkapellon yli. Hyvältä näyttää, kaikin puolin. Uusimpien, kuukausi sitten istutettujen Korona-taimienkin sato etenee aikataulussaan, korjattavaksi jo kuukauden päästä.

Hän on yhdessäCamilla-vaimonsa kanssa tällä hetkellä Pedersören ainoa mansikanviljelijä. Ala-ähtäväläisellä tilalla kasvatetaan myös viljaa. Lisäksi Smedsvägeniltä Smedsien pihapiiristä on pitkin kesää kuulunut rakentamisen ääniä. Jeriko gårdsbageri - kotileipomo/myymälä se siellä valmistuu hyvää vauhtia jouluksi, erikoisuutenaan perinteisessä leivinuunissa paistettu hapanjuurileipä.

Yhdeksän sukupolven yli eläneellä tilalla viljellään vanhastaan kauraa, tänä vuonna aloitettiin siemenviljely; ohraa ja heinäsiementä kuten timoteitä tuotetaan markkinoitavaksi muille viljelijöille edsevöläisen pakkaamon kautta.

"Jos tulee sopivasti vettä, voi tulla oikeinkin hyvä kausi. Suuret sademäärät puolestaan paitsi myöhästyttävät kypsymistä saattavat myös aiheuttaa harmaahometta".

Mansikka tuli kuvioihin neljä kesää sitten ja odotukset ovat korkealla. Sen toivotaan korvaavan viljan huonompaa kannattavuutta.

– Mansikkamme eivät ole luomua, mutta emme niitä kuitenkaan ruiskuta.

– Panostamme laatuun, ei niinkään määrään, Markus Smeds luonnehtii.

Ennakkotilauksia onkin tullut siihen tahtiin, että tällä hetkellä joudutaan harkita, voidaanko enää ottaa lisää varauksia.

– Saimme viime vuonna ensimmäisen suuren mansikkasadon myyntiin - ja kaikki meni.

Käynnistymässä olevan kauden satoa on korjaamassa 4-6 poimijaa.

– Itsepoimintaa tulee mahdollisesti vasta sitten sesongin loppupuolella.

Viljelyksessä on 1,51 hehtaaria mansikkaa, sekä Koronaa että Polkaa. Tarkoitus on vähitellen panostaa enemmän Korona-lajikkeeseen. Smedsien mansikkapellot sijaitsevat kolmessa eri paikassa, yksi tilan tuntumassa, kaksi muutakin - jos ei aivan kivenheiton päässä niin - lähistöllä.

– Kastelu hoituu sadetuskoneella. Voimme pumpata vettä joesta tien toiselta puolelta, sillä porasimme tien alta reiän, Markus Smeds kertoilee.

Sato näyttää hyvältä ensi viikolla alkavan pääsatokauden kynnyksellä.

– Jos tulee sopivasti vettä, voi tulla oikeinkin hyvä kausi. Suuret sademäärät puolestaan paitsi myöhästyttävät kypsymistä saattavat myös aiheuttaa harmaahometta.

Mansikka on työläs marja hoidettavaksi. Haasteena ovat tuholaiset sekä sää eri muodoissa, kylmästä tuulesta runsaisiin sateeseen ja vastaavasti paahtaviin helteisiin.

– Talveksi voisi levittää kangasta taimille ja pitää sitä aina toukokuulle asti. Ei kylmyyden suojaksi vaan tuholaisten varalta niin ne eivät pääsisi taimien kimppuun, kuuluvat suunnitelmat.

Yhden mansikkalaatikon hinta tänä vuonna neljäkymmentä euroa. Jos ostaa useamman laatikon saa viiden euron määräalennuksen jokaisesta laatikosta.

Vankkaa tukijalkaa rakennetaan tulevaisuutta varten myös työn alla olevasta leipomo/myymälä/kahvilasta.

Leipomo on osittain omavarainen. Sinne saadaan paitsi jauhot ja mansikat myös kananmunat omasta takaa, laitumelta toiselle liikuteltavasta, 50-60 asukkaan kanalasta.

Jeriko gårdsbageri -kotileipomossa leivät paistetaan puulämmitteisessä leivinuunissa itsekasvatetusta viljasta, joka on jauhettu omassa myllyssä.

– Sähkökäyttöinen kivimylly jauhaa tarvittaessa 40 kiloa viljaa tunnissa.

Leipomon tuotteita on tarkoitus aikanaan kaupata paitsi suoraan putiikista myös Rekon kautta ja erilaisissa tapahtumissa turuilla ja toreilla.

Maaseutuyrittäjien toiveissa on jossain vaiheessa saada kenties koko perheelle elanto maasta.

– Tämä on pieni tila, jota isäkin piti aikoinaan sivutyönään, kuvaa Markus Smeds.

Itsekin hän aikoo vielä toistaiseksi pyörittää ongelmapuiden kaatoon keskittyvää Trädfix -firmaansa. Talvisin työllistävät tehtävät myös metsäkonepuolella.

Camilla Smedsin suunnitelmissa on sen sijaan vaihtaa erityisopettajan työ leipurin hommiin.

Mansikkaa seutukunnistalöytyy maaseututoimistosta saatujen tietojen mukaan viljeltynä alana yhteensä 5,13 hehtaaria, josta Pedersöressä on 1,51 hehtaaria, Uudessakaarlepyyssä 2,13 ha ja Kruunupyyssä 1,49 ha.

Marja-aronia on eniten viljelty marja koko seudulla. Sitä kasvaa yhteensä 16,81 hehtaarin alalla. Mustaherukkaa on viljelyksessä 7,41 ha, vadelmaa 0,59 ha ja tyrniä 0,20 ha.