Paikallisuutiset

Fäbodan kallioilla kuohui: Matkailuhanke nostatti kiivasta vastustusta, mutta puoltoääniäkin löytyi

Heimo Riihimäki

Kahvituvan takkahuone ei riittänyt kaikille kiinnostuneille, kun maanantaina keskusteltiin Fäbodan kehittämisestä tai kehittämättä jättämisestä. Paikalla oli lähialueiden huvila-asukkaita, muita kaupunkilaisia, päättäjiä ja virkamiehiä.

Mika Vacker on kumppaneineen esitellyt idean kolmen lasisen "iglun" pystyttämisestä Fäbodan kallioille. Igluvieraiden yhteiskäyttöön tulisi sauna. Rakennelmat olisivat sen verran kevyitä, että niille ei tarvitsisi rakentaa perustuksia.

Hankkeella ei ole vielä sen enempää teknisen lautakunnan kuin ympäristö- ja rakennuslautakunnankaan hyväksyntää ja suunnitelmat ovat vielä alustavassa vaiheessa,

– Tämä keskustelutilaisuus on sitä varten, että ihmiset voivat esittää näkemyksensä, ennen kuin suunnitelmia aletaan kehitellä, Mika Vacker sanoi.

Fäbodan igluja vastustettiin ja puollettiin. Monessa puheenvuorossa kehuttiin itse igluideaa, mutta vastustettiin sen sijoittamista Fäbodan kallioille. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja mainittiin, muun muassa Nanoqin alue.

Onko Fäboda vajaakäytössä? Asiasta ei syntynyt yksimielisyyttä. Anna-Maija Lyyran mielestä Fäbodan rannoille on riittänyt tulijoita ilman uusia houkutuksiakin. Fäbodan viehätys on juuri sen luonnonmukaisuudessa, jota lisärakentaminen häiritsisi.

MyösPontus Blomqvist Pietarsaaren Luonto ry:stä kehui Fäbodan koskemattomuutta.

Astrid Nikulan mielestä väite Fäbodan koskemattomuudesta on liioiteltu.

– Rannoilla on tupakantumppeja ja roskaa. Minusta igluidea on hyvä, se ei maksaisi kaupungille mitään ja on lisäksi ekologinen.

Nikulan puheenvuoro poiki kommentteja. Miksi sallia rakentaminen vain yhdelle yritykselle, miksei kaikille? Pitääkö rannat rakentaa täyteen?

Runar Romar viittasi siihen, että Pietarsaari tarvitsee yrityksiä ja verotuloja.

– On erotettava toisistaan massaturismi ja luksusmatkailu. Lapissa on yrityksiä, joilla on vain vähän asiakkaita, jotka kuitenkin maksavat palveluista varsin hyvin.

Voiko igluhanke toteutua nopeasti? Tekninen lautakunta valmistautuu pitämään ylimääräisen kokouksen ensi keskiviikkona.

Asemakaava-arkkitehtiSören Öhberg kertasi lähtötilanteen.

– Fäbodan asemakaava hyväksyttiin asianmukaisessa järjestyksessä vuonna 1988, se on edelleen voimassa ja se sallii jopa 1800 neliön rakentamisen läheiseen metsikköön, pienempiä rakennusoikeuksia on muualla.

32 vuodessa maailma ja ihmisten toiveet ehtivät muuttua.

– Jos tekninen lautakunta hyväksyy igluhankkeen, asiaa etenee ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi. Ellei hyväksy, tarvitaan asemakaavan muutos, joka voi kestää vuoden tai pari.

Vaikka moni toivoi maanantaina, että Fäboda jätettäisiin rauhaan, nousi eteen kysymys siitä, miten Fäbodaaan pitäisi kehittää kokonaisuutena.

Kaupunginhallituksen jäsenAnders Sandlin kertoi, että kaupunkiin on perustettu työryhmä pohtimaan, millaisia toimintoja tulevaisuudessa voidaan sijoittaa yhtäältä leirintäalue Joutsenen alueelle ja Fanta Seaan, toisaalta Fäbodaan. Myös uimahallin tuleva käyttö on työryhmän asialistalla.