maanantai 3.8.2020 | 20:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tauluja Helenen tauluista: Paikallinen taideryhmä maalasi Helene Schjerfbeckin teoksia Kerstin Kassabin johdolla kuvataiteilijan innoittamassa hengessä. - Tiesitkö, että Schjerfbeckin isoäiti ja isä ovat syntyneet Pietarsaaressa ja isoisä toimi Pietarsaaressa apteekkarina

Pirkko Högkulla
Ti 9.6.2020 klo 16:45

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pietarsaari

Kerstin Kassab, 78, on elänyt ja hengittänyt Helene Schjerfbeckin taidetta viimeiset viisi kuukautta. Taideryhmässä, jota Kassab vetää, syntyi näet ajatus tehdä tauluja kansainvälisestikin tunnetun suomalaisen kuvataiteilijan hengessä.

Toimeen tartuttiin heti tammikuussa eikä mitenkään hissun kissun, vaan Schjerfbeckin innoittamia teoksia syntyi peräti 52. Niitä voi käydä ihastelemassa kaupunginkirjastossa esillä olevassa näyttelyssä kesäkuun ajan.

Enemmistö tai 46 taulua on Kerstin Kassabin käsialaa, loput ovat Linnea Modin, Eva Björkin, Gitta Wikin, Helena Westerlundin ja Margita Harjulan maalaamia.

Kassab selittää tuotteliaisuuttaan nopeudella.

– Olen nopea maalari. Teen työn lähes valmiiksi, sitten tarkastelen sitä vielä useamman viikon ajan ja parantelen silmään osuvia virheitä.

Niin palkitsevaa ja taiteellisesti antoisaa kuin Schjerfbeck-teema onkaan ollut, tuntuu Kassabista yhtä ihanalta kun nyt voi esitellä valmista näyttelyä.

– Viimeiset kaksikymmentä vuotta olen tehnyt ikoneja, kuvia kuvista. Viimeiset kuukaudet olen jäljitellyt suuren naistaitelijan töitä. Seuraavaksi voisi kyllä kehitellä jotain aivan omaa, Kerstin Kassab naurahtaa.

Ei ole aivan sattumaa, että taideryhmä valitsi innoittajakseen juuri suomenruotsalaisen Helene Schjerfbeckin. Läheltä kaivettuna kuvataitelijalta löytyy nimittäin pietarsaarelaisia sukujuuria. Taiteilijan isä Svante Schjerfbeck on nimittäin syntynyt Pietarsaaressa 1833 ja taiteilijan isoisä, Sven Schjerfbeck, toimi Pietarsaaressa apteekkarina. Hän oli syntynyt Karjaalla 1797 ja muutti Turusta Pietarsaareen rippikirjan mukaan elokuussa 1821. Sven Schjerfbeckkuoli marraskuussa 1833, siis samana vuonna kun Svante-poika oli syntynyt helmikuussa.

Isoisä Sven Schjerfbeck on haudattu kaupungin yhtenä silmäätekevistä ajan tavan mukaan Pietarsaaren kirkolle kirkkomaahan. Muistomerkki löytyy Alholminkadun puoleiselta hautausmaalta, takarivistä ensimmäisenä oikealta. Visiitti sen luokse paljastaa, että ajan hammas on puraissut kiveen oman jälkensä. Teksti on enää vaivoin luettavissa, mutta sen verran kirjaimia pystyy erottamaan, että Schjerfbeckin (ilman j-kirjainta) haudassa lepäävät myös tytär ja vaimo.

Isä Svante Schjerfbeck muutti puolestaan Pietarsaaresta Helsinkiin, jossa hän toimi Valtionrautateiden konepajapäällikkönä. Hän kuoli Helsingissä tuberkuloosiin 43-vuotispäivänsä kynnyksellä vuonna 1876 kun Helene-tytär oli vasta 13-vuotias.

Helene Schjerfbeck syntyi Helsingissä heinäkuussa 1862 Svante Schjerfbeckin ja Olga Johanna Printzin perheeseen kolmantena lapsena. – Helene Schjerfbeckin taiteilijaura on monessa mielessä poikkeuksellinen. Vapaapaikka taideopintoihin 11-vuotiaana, teknisten taitojen huomattava ja nopea kehittyminen, mikä pian kypsyi omaperäiseksi taiteelliseksi näkemykseksi, ihastelee Kerstin Kassab.

Schjerfbeckin mittava tuotanto käsittää niin öljyvärimaalauksia, akvarelleja, piirustuksia, litografioita kuin tekstiilisuunnitelmiakin.

– Hän oli aikansa varhaismodernisti, jota aikalaisten oli vaikea hyväksyä, vaikka hänen niin sanottu kurssinsa oli jo korkealla, Kassab pohtii.

Runsas tuotanto alkoi ranskalaisvaikutteisesta realismista ja ulkoilmamaalauksesta. Uransa aikana Schjerfbeck työskenteli Ranskassa kaikkiaan kuutisen vuotta.

Näyttely edustaa laajaa kattausta suomalaisen kuvataiteilijan taiteelliseen työhön nähtynä paikallisten taiteentekijöiden silmin ja tulkitsemana. Mukana on useita Omakuva -tauluja, Toipilas II (1927), Tanssiaiskenkä III (1882, 1913), Sisarukset pihalta (1913), Keltaisia ruusuja (1942).

Osa taideryhmässä tehdyistä teoksista pyrkii melko lailla suoraan jäljittelemään Helene Schjerfbeckin alkuperäistä teosta, osa taas on luotu pikemminkin hänen innoittamassa hengessä.

Schjerfbeckin tuotannosta Kassab nostaa yhdeksi suosikikseen Kassab nostaa Punatukkaisen tytön. Myös muun muassa Sisarukset pihalta puhuttelee.

– Alkuperäisessä teoksessa mallina ovat naapurin nelilapsisen perheen kaksi sisarusta. Luin, että lapset saivat markan tunnissa vaivan palkaksi mallina olemista.

Maalausharrastuksesta Kassab kertoo ammentavansa elämäniloa vailla vertaa ja haluavansa jakaa sitä muillekin. Ikonien maailmanhän löysi 58-vuotiaana lähdettyään Heinävedelle Valamon luostariin järjestelemään ajatuksiaan.

– Opiskelin ikonimaalausta ja perehdyin myös mosaiikkitaiteeseen. Ikonimaalaus sopii minulle. Taiteessa olen pikkutarkka, vaikka muilla elämän alueilla olenkin sitten huomattavasti suuripiirteisempi, hän naurahtaa.

Ikoneja on vuosien saatossa arvatenkin kertynyt melkoinen kokoelma. Kodin seinillä niitä on kolmekymmentä.

– Meidän olohuone onkin kuin kirkko, Kerstin Kassab myöntää hymyssäsuin.

Helene Schjerfbeckin isoäiti oli pietarsaarelainen Margareta Sophia Engman, joka oli naimissa Pietarsaaressa apteekkarina toimineen Sven Schjerfbeckin kanssa. He saivat kaksi lasta, Sofian ja Svanten, joka muutti aikuisiällä Pietarsaaresta Helsinkiin.

Helene Schjerfbeck syntyi Helsingissä heinäkuussa 1862 Svante Schjerfbeckin ja Olga Johanna Printzin perheeseen kolmantena lapsena.

Helene Schjerfbeckin innoittamana

Idea Suomen kansainvälisestikin tunnetuimpiin kuuluvien kuvataiteilijan esille nostamiseen syntyi Folkhälsanin Friska Tagin "Maalaa Kerstinin kanssa" - taideryhmän kokoontumisessa tammikuussa. Taideryhmää vetää ikonimaalarina tunnettu Kerstin Kassab.

Kirjastossa on kesäkuun ajan esillä 52 taulua. Schjerfbeckin teoksia nähtynä paikallisten taiteentekijöiden silmin ja tulkitsemana: Kerstin Kassab, Linnea Mod, Eva Björk, Gitta Wik, Helena Westerlund, Margita Harjula.

Helene Schjerfbeckin isoisä-Sven toimi apteekkarina Pietarsaaressa ja hänet on haudattu Pietarsaaren kirkolle kirkkomaahan yhdessä Margareta-vaimon ja Sophia-tyttären kanssa. Sven Schjerfbeck oli naimissa pietarsaarelaisen Margareta Sofia Engmanin (s. 1811, k. 1841) kanssa.

Svante-isä syntyi Pietarsaaressa 1833 ja kuoli Helsingissä 1876.

Helene Schjerfbeck syntyi 1862 Helsingissä Suomen suurruhtinaskunnassa ja kuoli 83-vuotiaana Ruotsi Saltsjöbadenissa 1946.

#