Urheilu

Ministeriöltä yhteensä nolla euroa Jeppiksen liikunnalle – valtio myönsi 358 urheiluseuralle harkinnanvaraista avustusta, yksikään seuroista ei Pietarsaaren seudulta

Kristian Sundqvist

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tiedottanut vuosittaisista urheiluseuratoiminnan kehittämistuistaan. Seuratukena tunnettua harkinnanvaraista hankeavustusta voidaan seurakohtaisesti myöntää 15 000 euroon saakka.

Paikallisesta näkökulmasta huomiota herättää, että yksikään kautta maan avustuksia saaneista 358 seurasta ei ole Pietarsaaresta tai edes Pietarsaaren ympäryskunnista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Panin merkille saman asian eikä koko alueelle tullut yhteensä kuin noin 30 000 euron verran avustuksia. Aikaisempina vuosina ei ole koskaan myönnetty näin vähän, joten olen pettynyt, sanoo aluejohtajaPetri Harsunen Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:stä (Kepli).

Keplin tarkoituksena on tukea liikuntatoimintaa Keski-Pohjanmaalla, johon Pietarsaarikin tässä yhteydessä luetaan.

Tukea on joidenkin pietarsaarelaisseurojenkin toimesta saatettu hakea, mutta sitä ei ole myönnetty.

– En pysty sanomaan, paljonko hakemuksia on jätetty, Harsunen jatkaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keplin rooliin kuuluu jäsenseurojensa tukeminen ja ohjeistaminen avustusten hakuun liittyvissä prosesseissa. Kuluvan vuoden osalta hakuaika umpeutui viime joulukuussa.

– Tiedotimme seuroja uutiskirjeessä ja pidimme aiheesta infotilaisuuksia.

Tänä vuonna Kepli aikoo entisestään terävöittää jäsentiedotustaan.

– Hyvissä ajoin jo alkukesästä ollaan liikkeellä. Harsunen lupaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tieto moisten avustusten – joita tänä vuonna myönnettiin seuroille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa – olemassaolosta ei yksin riitä. Eikä riitä sekään, että hakijaseura toimittaa kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat ja kykenee osoittamaan, miksi jokin pyrkimys olisi tukemisen arvoinen.

– Omarahoitusosuus on ensimmäisenä vuonna 50 prosenttia ja toisena vuonna 70 prosenttia, Harsunen taustoittaa.

Palkkaushankkeisiin avustuksia myönnettäessä ovat etusijalla hankkeet, joissa seuraan palkataan ensimmäinen työntekijä. Tällaisille pienille seuroille voi olla haastavaa täyttää ministeriöön lähetettävän hakemuksen kaikki kommervenkit liitteineen.

– Jotkut kokevat aika kovaksi työksi vapaaehtoispohjalta laatia tällaisia.

Voi myös olla, että Pietarsaaren seudulla on totuttu tekemään seuratyötä talkoovoimin eikä oikein osata asennoitua siihen, että esimerkiksi juniorivalmennuspäällikön palkkaamiseen voisi oikeasti saada tukea ministeriöstä saakka. Toisaalta monien seurojen toivelistan ykkösenä tuntuu olevan, että kunpa joku voisi koordinoida junioritoimintaa päätyökseen.

– Päätoimisia seuratyöntekijöitä on alueella vähän, mikä nyt korona-aikaan voi olla tavallaan positiivistakin, kun isku ei ole niin voimakas. Ja tietysti talkooperinne on suuri vahvuus.

Harsunen mainitsee Jeppis FBC:n esimerkkinä pietarsaarelaisseurasta, jonka voisi ministeriön avustusta ajatella hakevan. JFBC:n juniorityötä on kehuttu laajalti ja Keplin itsensä käyttämän määritelmän mukaan se on "kehittynyt ja kasvanut muutamassa vuodessa salibandyn juonioritoiminnan malliseuraksi".

JFBC:n puheenjohtajaCarolina Isomaa muistelee, että seura itse asiassa haki tukea viitisen vuotta sitten eikä sitä saanut. Tukikonsepti ei Isomaan mukaan ole aivan ongelmaton. Tukea myönnetään yleensä lähinnä palkkauksiin, mikä tekisi vapaaehtoistoimin toimivasta yhdistyksestä työnantajan.

– Se on iso askel, pitäisi olla esimerkiksi työhuone ja suuri osa palkastahan täytyisi joka tapauksessa maksaa seuran puolesta. Tämä taas voisi johtaa kausimaksujen korotukseen, missä ei kokonaisuutta ajatellen olisi oikein järkeä.

Kahden vuoden tukijakson jälkeen seurat ovat työntekijän palkkakulujen osalta täysin omillaan, joten tuen tarkoituksena olisi ainoastaan antaa vauhtia seuralle työllistäjänä.

Isomaan mukaan voisi olla hyvä, jos useammat seurat yhdessä voisivat jonkinlaisen tukimekanismin kautta palkata yhteisen työntekijän. Samalla tarvitsisi hakuprosessiin liittyvä byrokratia hoitaa vain yhteen kertaan.

– Se pitää tehdä hyvin huolellisesti liittäen mukaan monenlaisia asiakirjoja ja viittauksia.

Keplin suuntaan Isomaalla ei ole esittää kritiikkiä, vaan hän päinvastoin huomauttaa aluejärjestön järjestäneen jopa tukityöpajan avustusten hakemista helpottamaan.

Vakiintunut vuosittainen tukimuoto

Seuratoiminnan kehittämistuki on ministeriön vuosittain jakama avustus eikä ole sidoksissa esimerkiksi koronatilanteeseen.

Tarkoituksena lisätä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tukea paikallista seuratoimintaa ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä.

Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset rekisteröityneet yhdistykset.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena erityisavustuksena.

Hakuaika on tavannut alkaa marraskuussa ja päättyä joulukuussa, vuoden 2020 tarkoista päivämääristä ei ole vielä tietoa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä