Paikallisuutiset
Suomenkielistä palvelua huonosti Malmin päivystyksessä – sosiaali- ja terveyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Mervi Rantala epäilee todellisuuden olevan lukujakin karumpi
Tiistaina 21. huhtikuuta kokoontunut Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on saanut nähtäväkseen toimialan asiakaspalautteiden vuosiraportin. Vuosi 2019 on ensimmäinen, jonka osalta yhteensä kahdeltatoista palauteautomaatilta kerätty tieto on paketoitu koko vuoden kattavaksi koonniksi.
Monien muiden asioiden ohessa on faktaa koostettu siitä, kokevatko sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat palveluiden toimivan kunkin omalla kielellä.
Kysymykseen "saitko palvelua omalla äidinkielelläsi" on perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseen päivystykseen eli kansankielellä Malmin päivystykseen hakeutuneiden potilaiden osalta peräti 40,6 prosenttia suomenkielisistä vastannut "Ei". Ruotsinkielisistä näin vastasi 3,6 prosenttia.
Otanta ei ole pieni, tähän kysymykseen vastanneita suomenkielisiä on ollut yhteensä 192 ja ruotsinkielisiä 556.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettuMervi Rantala (sd.) ei ole tuloksista yllättynyt. Hänen mukaansa vastaavia signaaleja on tullut aiemminkin. Rantalan mukaan tilanne ei ole hyväksyttävä.
– Tämä on laillinen kysymys ja ensisijaisesti potilasturvallisuuskysymys etenkin vanhempien asiakkaiden osalta. Miten muistisairas suomenkielinen vanhus pärjää, kun häntä ei ymmärretä?
Rantalalla on tilanteesta omakohtaistakin kokemusta, kun hän on ollut vastaanotossa läheisen tukena. Hän epäilee todellisuuden olevan palautelukujakin karumpi.
– Päivystykseen tullaan usein todella sairaina ja väsyneimmät eivät jaksa kiinnittää huomiota tällaisiin kyselyihin. Uskon, että todellinen prosentti [suomenkielisistä potilaista, jotka eivät saa palvelua omalla äidinkielellään] on yli viisikymmentä.
Mervi Rantala näkee päivystyksen osalta monia ongelmia.
– Tulkkeina toimivista sairaanhoitajistakin osalla on liian huono kielitaito. Pidän vaarallisena myös sitä, että päivystyksessä on Ruotsista kandeja, jotka eivät tietenkään osaa lainkaan Suomea.
Rantala toimii myös sosiaali- ja terveyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajana. Jaoston tehtävänä on valvoa ja tukea sitä, että suomenkielisiä asiakkaita palvellaan sosiaali- ja terveysviraston yhteistoiminta-alueella kielilain mukaisesti heidän omalla äidinkielellään.
–Jaosto ei ole koronapandemian vuoksi päässyt kokoontumaan, mutta tämä asia nostetaan esille kun seuraavan kerran kesäkuussa kokoonnutaan. Aiomme kysyä, onko suomea hallitsevien lääkärien rekrytointia tehostettu.
Rantala katsoo, että rekrytointia pitäisi suunnata voimakkaammin maakuntien suuntaan.
– Oulun, Kuopion ja etenkin Turun yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin.
Rantalan mukaan asia on virkamiesjohdon suunnasta esitetty niin, että kaksikielisten lääkärien löytäminen on mahdottomuus.
Suomenkielisen tai ruotsinkielisen henkilön oikeus saada julkisia palveluita omalla äidinkielellään on kirjattu kielilakiin ja oikeusministeriö muistuttaa aktiivisesti asiasta kansalaisille suunnatussa tiedottamisessaan.
Ministeriön verkkosivuilta löytyvässä esitteessä "Kielelliset oikeudet" muistutetaan, että kaksikielisen kunnan asukkaalla on oikeus käyttää suomea tai ruotsia kunnallisen viranomaisen ja kuntayhtymän kanssa asioidessaan.
Ministeriö nostaa esimerkeiksi muun muassa tilanteet, joissa kuntalainen asioi terveyskeskuksessa tai sairaanhoitopiirin hoito-yksikössä. Esitteessä korostetaan, että on toimittava kansalaisen oman kielivalinnan mukaan, eikä häntä saa pyytää vaihtamaan kieltä.
Mervi Rantalan mukaan Pietarsaaren suomenkielisiä etsiytyy jo muualle sairastamaan.
– Niin kauan kun asiakaspalautteissa lukee että ei voi suositella suomenkielisille ja tällaista, niin suomenkielisiä hakeutuu Kokkolaan Soiteen jopa päivystykseen.
Paikallisuutiset
