Viihde

Jujutsu vei kuvittajan sydämen: Anu Bring harrastaa kamppailulajeja ja tekee kuvataiteilijana töitä metallibändeille Suomessa ja ulkomailla.

Pietarsaari

NormaalistiAnu Bring löytyisi Pietarsaaren Ju-jutsun salilta Isoltakadulta kuutena päivänä viikossa. Koronakriisin vuoksi treeni painottuu kotioloihin ja lenkkipoluille, sillä ohjatut harjoitukset ovat tauolla ainakin 5. huhtikuuta asti.

Taustalta löytyy tosin valmiiksi jo valtava määrä harjoitustunteja, sillä 37-vuotias Bring on olan takaa valmistautunut elämänsä ensimmäiseen oikeaan otteluun raskaassa sarjassa. SM-kisat oli määrä pitää tänä viikonloppuna.

– Kilpailu on tietenkin peruttu ja siirretty syksyyn, mikä toisaalta antaa lisäaikaa kisakunnon terästämiseen ja peruskunnon vahvistamiseen, Bring lohduttautuu.

Rääkki on treenin jälkeisen euforian arvoista. Kroppa ja nuppi on täynnä puhdasta hyvääoloa, hetkessä elämisen tuomaa harmoniaa. Kaikki turha liikenne pään sisällä on rauhoittunut. Anu Bring

Kamppaileminen ei ole hänelle ihan uusi juttu, sillä Bring harrasti alakouluikäisenä taekwondoa aina vihreään vyöhön asti. Nyt hokutoryua jujutsupuvun ympärillä on oranssi vyö puolentoista vuoden aktiivitreenin tuloksena.

Myös piirtäminen ja metallimusa saavat Bringin sydämen laulamaan ilosta. Raskaamman musiikin piireissä hänet tunnetaankin taitavana kuvittajana, jolta syntyy vaikkapa sarjakuvamaisia maalauksia niin levykansiin kuin t-paitoihin sekä monenlaiseen markkinointimateriaaliin laidasta laitaan. Hän on tehnyt töitä metallibändeille niin Suomessa kuin ulkomailla, esimerkkeinä Coffin Creep, Maiden Fest, Dreadful Fate.

Haastatteluhetkellä Bringillä on yllä keikkalaivoille paluun tehneen ...and Oceans -bändin paita, sekä muutamia levynkansia kuten Satans Fall ja Märvel – made by Anu Bring.

Ensimmäiset julkiset kuvitukset hän teki kymmenen vuotta sitten.

– Yksi kaveri pyysi piirtämään levynkannen. Siitä se lähti.

Vesiväri on pysynyt pikkulapsesta saakka piirtäneen Bringin mieluisampana tekniikkana, mutta maalauksia hipova visualisointi rakentuu paljonpuhuviksi fantasioiksi ja tarinoiksi myös kahvin, musteen ja akryylin voimin.

Työ heilautti Anu Bringin perheineen Tampereelta Pietarsaareen viisi vuotta sitten eikä enää hevillä vaihdetakaan maisemaa.

– Ensinnäkin: täällä on mahtava jujutsuseura. Keijo ja Tiia Juvonen ovat olleet sekä tatamilla että sen ulkopuolella suuri henkinen tuki ja minulle erittäin tärkeät henkilöt täällä asuessa, Bring kiittää.

– Lapsilla on Länsinummella paras koulu mitä toivoa voi. Täällä on ihana Fäboda ja hurjan hyvät mahdollisuudet koiraharrastukseen.

Kaupunki vaihtui, mutta ala pysyi samana. DTP-operaattorin tehtäviin Miller Graphicsilla sisältyy painopinnan valmistusta sekä graafista viimeistelyä.

Työstressiä vastaan kamppailu- ja itsepuolustuslajit tepsivätkin tehokkaasti.

– Kaikki muu unohtuu kun jalka osuu tatamille.

Oikeastaan vain lasten piti aloittaa jujutsussa.

– Hyvä, jos päästiin kunnolla kynnyksen yli kun itselle tuli kova kaipuu tatamille, Anu Bring muistelee hymyssä suin.

Vähän epäilyttää tuliko iän puolesta pidettyä turhan pitkä tauko.

– Oli miten oli, nyt jaamme tytärten kanssa yhteisen ja vieläpä maailman parhaan harrastuksen.

Jujutsussa viehättävät tekniikka, kamppailuhenkisyys, otteleminen, lähikontakti sekä se, että jokaiseen vyöasteeseen tulee lisää liikkeitä ja variaatioita.

– Osumia en pelkää yhtään, mikä vahvistaa minua henkisesti otteluja ajatellen.

Pahemmilta loukkaantumisilta hän kertoo välttyneensä kuin ihmeen kaupalla, mikäli mustaasilmää ja taakse vääntynyttä peukaloa ei lasketa. Rääkki on treenin jälkeisen euforian arvoista.

– Kroppa ja nuppi on täynnä puhdasta hyvääoloa, hetkessä elämisen tuomaa harmoniaa. Kaikki turha liikenne pään sisällä on rauhoittunut, Anu Bring kuvailee.

Vapaahetkiin kuuluu jujutsun lisäksi kickboxing, brasialainen jujutsu, MMA (vapaaottelu, jossa säännöt sallivat erilaiset pysty- ja mattotekniikat, iskut ja lukot) sekä sparri (ottelemista muistuttava treeni).

– Sparrauksessa pääsee testaamaan esimerkiksi miten treeneissä harjoitellut tekniikat toimivat. Myös pelisilmä harjaantuu.

– Kun vetää kahden minuutin eriä kymmenkunta kertaa tietää sparrin jälkeen mitä on tehnyt. Viimeistään minuutin kohdalla kaduttaa että lenkkeily ja hyppynarun veivaaminen on taas kerran jäänyt turhan vähälle.

Pakollisen harjoitustauon aikana hän tekee kotona sen, mitä pystyy tilan puitteissa.

– Hion tekniikkaa, yritän parantaa potkuja ja nopeutta.

Mies toimii ukena, tekniikan vastaanottajana, joka pitää potku- ja lyöntityynyjä.

Lenkkikaverina innostaa eteenpäin perheen saksanpaimenkoira Pelé, jonka kanssa emäntä harrastaa myös palveluskoirahakua.

– Pelén ansiosta olen oppinut pitämään myös juoksemista, jota olen aina vihannut. Lenkillä se siis juoksuttaa minua vetovyössä - eikä suinkaan päin vastoin, Anu Bring naurahtaa.

Tavoitteena on otella ja päästä etenemään vyön tasolla. Nyt tähtäin on vihreässä vyössä, sitten mennään sinistä ja sen jälkeen ruskeaa kohti.

Mustan vyön aika koittaa jossain kymmenen vuoden päässä. Kenties hän toimii siinä vaiheessa myös unelmatyössään – tatuointitaiteilijana.