Paikallisuutiset
Pakolaispolitiikkaa puntaroitiin Uudessakaarlepyyssä – turvapaikanhakijoiden oikeusturva paranee
Ihmisarvon jakamattomuus oli lähtökohtana, kun Uudenkaarlepyyn seurakuntakeskuksessa keskusteltiin Suomen pakolaispolitiikasta maanantaina.
KirkkoherraMia Anderssén-Löv johdatteli keskustelua. Hän viittasi viime syksyiseen tapaukseen Uudessakaarlepyyssä. Nuori turvapaikanhakija surmasi itsensä sen jälkeen, kun häneltä oli evätty turvapaikka.
Paneelikeskustelussa ilmeni, että maahantulopolitiikka on muuttumassa.
– Voi sanoa, että tuossa Uudenkaarlepyyn tapauksessa systeemimme epäonnistui, oikeusministeriAnna-Maja Henriksson kommentoi.
Anna-Maja Henriksson huomautti, että Migrin asiat kuuluvat sisäministeri Maria Ohisalon tontille.
– Oikeusministerinä minulle kuuluvat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan kuuluvat asiat ja parannusta niihin on tulossa jo lähiaikoina. Nykyinen hallitus aikoo nostaa pakolaiskiintiötä.
Paneeliin oli kutsuttu oikeusministerin lisäksi lääkäri ja Uudenkaarlepyyn pakolaisten ystävien aktiivi Ann-Mari Rudnäs, teologian tohtoriCaroline Ahlvik-Harju ja piispaBo-Göran Åstrand.
Mikä on ihmisarvon ja politiikan suhde?
Ann-Mari (Minna) Rudnäs katsoi, että ihmisarvo ja politiikka kuuluvat yhteen.
– Olen sitä mieltä jo kristillisen vakaumukseni takia..
Bo-Göran Åstrandille oli jo mummu opettanut, että jos tekee eron ihmisten välille, tekee syntiä.
Anna-Maja Henriksson piti selvänä, että ihmisarvojen kunnioitus on politiikan perustana
– Viime aikoina julkinen keskustelu on saanut surullisia sävyjä.
Onko ihmisarvon jakamattomuus pelkkää utopiaa? Caroline Ahlvik-Harju myönsi, että käytännössä kaikki ihmiset kaikkialla eivät synny yhtä vapaina. Oli kuitenkin hyvä, että YK laati ihmisoikeuksien julistuksen toisen maailmansodan jälkeen.
– Pulma on, että suomalaisilla on ollut nuo oikeudet jo aika kauan, monet eivät tiedä, miltä tuntuu, kun niitä ei ole. Niinpä vuoden 2015 pakolaisaalto oli monille järkytys.
Bo-Göran Åstrandin mielestä utopioita tarvitaan.
– Edistystä ei synny ilman ponnisteluja, ponnistelut vaativat sitoutumista ja sitoutumisella on oltava tavoite.
Mitä tulee Suomen taloudellisiin resursseihin, Bo-Göran Åstrandin sanoi Ruotsin kantavan paljon paremmin vastuunsa pakolaisongelmasta.
– Vuonna 2015 meitä koeteltiin, emme läpäisseet testiä. Suomi maksaa päälukuun suhteutettuna vähemmän pakolaisongelmasta kuin moni muu maa.
Carolina Ahlvik-Harju pohti, miten yleinen asenneilmasto vaikuttaa pakolaispolitiikkaan.
– Nykyään arvostetaan rationaalista, itsenäistä tai jopa itsekästä ihmistä.
Varsinaista yleisökeskustelua ei maanantaina ehditty käydä. Panelistien perusasenne vaikutti yhtenäiseltä, sen mukaan Suomen ja suomalaisten tulisi olla vastaanottavaisempia turvapaikan hakijoille.
