Paikallisuutiset
Pietarsaaren kouluesitys kohtaa kritiikkiä: työryhmä pitää yhtenäiskoulua Etelänummelle toimivana ratkaisuna, opettajakunnassa tontti nähdään aivan liian ahtaaksi tarkoitukseen
Kaupungin tulevaisuuden kouluverkkoa syksystä saakka pohtineen työryhmän loppuraportti tulee Pietarsaaren kaupunginhallituksen käsittelyyn 24. helmikuuta.
Työryhmä on päätynyt esittelemään kahta vaihtoehtoista mallia, joista molemmat sisältävät mittavaa uudisrakentamista.
Käytännössä vaihtoehdot merkitsevät joko kaikkien suomenkielisten peruskoululaisten sijoittamista yhteen, lisärakennuksella laajennettavaan Etelänummen kouluun tai uuden, Bonäsin ja Vestersundinkylän koulukiinteistöt korvaavan koulun rakentamista ruotsinkielisille alakoulun oppilaille läntisiin kaupunginosiin.
Molempien vaihtoehtojen kustannukset nousevat useisiin miljooniin euroihin. Etelänummen yhtenäiskoulun hinnaksi arvioidaan 6 miljoonaa euroa, läntisen ruotsinkielisen koulun rakentamisen hinnaksi veikataan 7 miljoonaa euroa.
Työryhmän jäsen, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajaTimo Itälehto (vas) on tyytyväinen ryhmän työhön.
– Riippumatta kieliryhmästä tai poliittisesta ryhmästä kaikilla oli yhteinen tahto rakentaa Pietarsaareen kestävä, pitkäaikainen kouluverkko terveissä rakennuksissa.
Itälehdon mukaan ratkaisua on haettu aidosti.
– Alusta asti asetettiin kaksi tavoitetta. Ruotsinkielisellä puolella tarvitaan kiinteistö, ja suomenkielisellä puolella vahva tuntikehys, kun lasten määrä vähenee. Vahvalla kehyksellä pystytään takaamaan pätevät opettajat pitkäaikaisiin virkoihin. On lasten etu, että opettajat eivät vaihdu joka vuosi, hän sanoo.
Molemmat esitetyt vaihtoehdot palvelevat Itälehdon mielestä kumpaakin kieliryhmää hyvin. Itse hän kuitenkin kallistuu Etelänummelle rakennettavan yhtenäiskoulun kannalle.
– Se olisi suomenkielisille lapsille hyvä ratkaisu. Riippumatta siitä, missä päin perheet asuvat tai mihin päin he muuttavat, he tietävät aina, että koulu sijaitsee keskellä kaupunkia.
Hän on vakuuttunut siitä, että uudisrakennus ja kaikki oppilaat, joita tulisi yhtenäiskoulussa olemaan noin 500, mahtuvat tontille.
– Arkkitehdit ovat olleet suunnittelemassa ja mitoitukset on tarkistettu. Käytännössähän ala- ja yläkoululaiset olisivat eri rakennuksissa ja mahdollisesti eri aikaan välitunneilla, jolloin piha on ihan riittävä, Timo Itälehto katsoo.
Maanantaina pidetyssä opettajainkokouksessa koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki esitteli Etelänummen opettajille yhtenäiskouluhanketta.
Matematiikan lehtoriMarjo Nylund korostaa puhuvansa omasta puolestaan, mutta kokouksen henkeä voi kuvata tyrmistyneeksi ja loukkaantuneeksi.
– Meitä [etelänummelaisia] ei ole informoitu asiasta lainkaan, eikä mielipidettämme ole kysytty missään vaiheessa. Yhtenäiskouluajatus on sinänsä ok, mutta ei tälle tontille. Tänne sullottuna siitä tulisi aivan liian ahdas, Nylund sanoo.
Hahmotelmissa ja havainnekuvissa Etelänummen koulua jatkettaisiin 2-kerroksisena nykyisen monitoimikentän paikalle. Tähän osaan olisi tarkoitus sijoittaa 1–6-luokkalaiset oppilaat.
Esiopetus puolestaan sijoittuisi viereisen Viktorian päiväkodin tiloihin.
– Piha-alueesta tulisi valtavan ahdas ja sitä olisi aivan mahdotonta valvoa. Liikennejärjestelyistä tulisi kaoottisia koulun ympäristössä, Nylund kuvailee. Hän uskoo myös, että pienten ja isompien oppilaiden pitäminen erillään ei käytännössä onnistuisi.
Yksin 500 oppilaan pyörien ja mopojen paikoittaminen tukkisi hänen mukaansa kadunvarret pitkälle keskustaan.
Erityisesti Marjo Nylundia kiusaa se, että kouluverkkotyöryhmä ei ottanut vakavasti niin sanottua kolmatta vaihtoehtoa, jonka oli laatinut Länsinummen koulun rehtoriKeijo Paananen.
Siinä suomenkieliset alakoulut, Länsinummi ja Itälä, yhdistettäisiin ja oppilaat sijoitettaisiin Kirkkorannan-Jungmanin kouluihin muutaman vuoden kuluttua. Länsinummi siirtyisi ruotsinkielisen alakoulun käyttöön.
– Kun nämä nyt esitetyt vaihtoehdot kumpikin maksavat maltaita, tämä tulisi paljon halvemmaksi. Jotain pienempää jouduttaisiin ehkä rakentamaan, mutta se maksaisi murto-osan siitä, mitä nyt esitetään. Tällaisen vaihtoehdon luulisi kiinnostavan kaupungin veronmaksajiakin, varsinkin kun juuri on tullut uutisia Pietarsaaren heikosta taloustilanteesta, Marjo Nylund uskoo.
Länsinummen rehtori Paananen jätti ehdotuksensa työryhmälle tammikuun alussa. Ryhmässä se ei saanut Timo Itälehdon mukaan kannatusta, joten se merkittiin tiedoksi.
– Jos taloudellisia faktoja seurattaisiin, tämä vaihtoehto olisi edullisin. Oppilasmäärät laskevat niin reilusti, että 5–6 vuoden kuluttua kaikki kaupungin oppilaat mahtuvat olemassaoleviin kouluihin, Keijo Paananen sanoo.
– Päivän talousuutiset huomioon ottaen herättää kysymysmerkkejä, että ollaan valmiita investoimaan mitä hyvänsä summia, että saadaan suomenkieliset oppilaat tontille, jonne he eivät mahdu. Jos koulukiinteistöt halutaan tiukkaan käyttöön, miksi rakennettaisiin uutta?
Paananen korostaa, ettei vastusta yhtenäiskoulua, mutta Etelänummen tontti on sille väärä paikka. Jo liikkumis- ja liikenneongelmien ratkaiseminen vaatii mestarin otteita, hän sanoo.
