tiistai 28.9.2021 | 22:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Osmo Ojalan kolumni: Nyt menestymme joukkuelajeissa

To 23.1.2020 klo 11:30

Olemme juuri jättäneet taaksemme todella kovan urheiluvuoden 2019, jonka aikana Suomi nautti monista kohokohdista.

Miesten jääkiekkojoukkue otti monien yllätykseksi Suomelle kolmannen maailmanmestaruuden. Syksyllä ihailimme miesten jalkapallomaajoukkueen esityksiä. Lopulta joukkue lunasti historiallisen arvokisapaikan ja Suomi pelaa kesällä EM-lopputurnauksessa. Nämä kertovat, miten kovalla tasolla suomalaiset maajoukkueet pärjäsivät.

Suomessa on tapahtunut mielenkiintoinen muutos urheilussa. Kun aiemmin pärjäsimme 50 kilometrin hiihdossa, mäkihypyssä, keihäänheitossa tai pitkän matkan juoksuissa, niin nyt nimenomaan joukkueet menestyvät.

Joukkueurheilu edellyttää hyvällä tasolla yhteen pelaamista. Suomalaiset ovat onnistuneet tekemään yhdessä jotain aiempaa paremmin ja mikä tärkeintä, muita paremmin.

Urheilun yksi suuri voima on yhteisöllisyys. Yhdessä tekemisen riemu selittää väkevästi joukkuelajien nousua. Hyvä esimerkki tästä on perinteinen maakuntaviesti, joka on säilyttänyt suosionsa vuosien saatossa.

Loppiaisena Nivalassa Pietarsaari osallistui kisaan kolmella joukkueella, joissa hiihti yhteensä 24 pietarsaarelaista. Se merkitsi, että yksistään kotijoukkoja maakuntaviesti houkutteli runsaasti paikalle.

Kirsikkana kakun päällä on tietysti pärjääminen. Menestyviä urheilijoita on mukava seurata.

Pietarsaaressa on valittu vuoden urheilija ja palkittu vuoden aikana menestyneitä jo 50 vuoden ajan, mikä on hieno perinne. Kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden urheilijaksi valittiin Intoa edustanut Riitta Flinkman vuonna 1970.

Suomessa on kannettu laajasti huolta ihmisten liikkumisesta. Tutkimuksissa liikunnan esteiksi kerrotaan useimmiten ajan puute ja se, että liikkumiseen sopivat paikat sijaitsevat liian kaukana. Juuri tämän asian ei luulisi olevan Pietarsaaressa ongelma, sillä täällä on käden ulottuvilla todella monipuolisesti liikkumismahdollisuuksia.

Merkittävä osa kansasta ei kuitenkaan harrasta vapaa-ajalla ollenkaan liikuntaa. Tämän hinta on kova, sillä liikkumattomuus näkyy työikäisten sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä.

Hyvä uutinen on, että hyötyliikunta on hyvin yleistä Suomessa. Etenkin naiset raportoivat piha- ja puutarhatöistä. Myös kodin siivous ja kunnostaminen tuovat liikettä niveliin.

Eniten suomalaiset harrastivat kävelyä ja kotiaskareita, joiden oheen liittyi esimerkiksi portaiden nousua.

Suomalaiset suosivat kuntoliikuntamuodoista kuntosali- ja voimaharjoittelua, juoksua ja hölkkää, tanssia ja ryhmäliikuntalajeja. Pyöräily on etenkin kesäisin suosittua. Muuten vuodenajat vaikuttavat vain vähän liikkumiseen.

Mikä sitten on hankalinta liikkumisessa? Monelle vaikein osuus on matka sohvalta ulko-ovelle. Kun siitä suoriutuu, liikkumisen suurin henkinen este on ylitetty.

Itse esimerkiksi harrastan erilaista liikuntaa keskimäärin kuutena päivänä viikossa noin tunnin kerrallaan. Siinä on sauvakävelyä, siivousta sekä kesällä ruohonleikkuuta ja talvella lumitöitä.

Mikään ei ole palkitsevampaa, kun sisällä on siistiä tai nurmikko on leikattu lyhyeksi pihalla. Myös yhteinen sauvakävelylenkki vaimon kanssa antaa aikaa pohtia asioita monista eri näkökulmista. Osa tämänkin kirjoituksen asioista on pohjustettu juuri tuollaisilla lenkeillä.

Kolumni on osa kirjoittajan 17.1.2020 Pietarsaaren urheilugaalassa pitämästä juhlapuheesta hieman muokattuna.

#