Paikallisuutiset

Australia tuskastuu loputtoman tuntuiseen palokatastrofiin – pietarsaarelaislähtöiset Olli Halla-aho ja Tarja Ukskoski ovat turvassa, mutta surevat luonnolle ja ihmisille aiheutuvia mittaamattomia vahinkoja

Historian pahimmat ja laajimmat maastopalot ovat piinanneet Australiaa jo useiden kuukausien ajan. Ennätyshelteet ja kuivuus, joiden ennustetaan edelleen jatkuvan, pahentavat tilannetta.

Maassa vietetään keskikesää. PietarsaarelaislähtöisetOlli Halla-aho jaTarja Ukskoski tarkkailevat tapahtumia Australiassa onnekseen hyvän välimatkan päästä.

– Tämän vuoden tulipalot eivät ole vaikuttaneet meidän elämäämme suoraan millään tavoin, ne ovat sen verran kaukana meistä. Mutta viime vuonna maastopalot tulivat lähimmillään 30 kilometrin päähän. Silloin työkaverini talo oli vaarassa palaa. He joutuivat tyhjentämään talon ja lähtemään evakkoon useampaan kertaan, kun sammuneet palot syttyivät uudestaan. Onneksi kaikki päättyi heillä hyvin, Olli Halla-aho kertoo.

– Silloin täällä oli tosi savuinen ilma, varsinkin rannikolla, Tarja Ukskoski sanoo.

"Veden käyttöä säännöstellään. Uima-altaita ei saa täyttää, autoja ei saa pestä vesiletkulla ja nurmikkoa saa kastella vain tiettyinä päivinä." Olli Halla-aho

Pariskunta asuu länsirannikon Gold Coastilla, noin 60 kilometriä Brisbanesta etelään. Suurimmat nykyiset palotuhoalueet alkavat Sydneystä, vajaan tuhannen kilometrin päästä etelämpänä.

Halla-aho ja Ukskoski asuvat subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä, jossa on paljon sademetsiä.

Vaikka maan pinnalla on paljon lehtiä ja aluskasvillisuutta, maasto palaa harvoin. Maanpinta on aina kostea sademetsäalueen korkeudesta johtuen.

– Vuoret ja pilvet ovat usein samalla korkeudella, joten metsissä riittää kosteutta.

Välillistä vaikutusta maan katastrofaalisella palotilanteella toki on asukkaiden elämään vaara-alueiden ulkopuolellakin.

– Veden käyttöä säännöstellään. Uima-altaita ei saa täyttää, autoja ei saa pestä vesiletkulla ja nurmikkoa saa kastella vain tiettyinä päivinä, Olli Halla-aho antaa esimerkkejä.

Luonto itsessäänkin sytyttelee maastopaloja ilman, että ihmisellä on asian kanssa mitään tekemistä.

– Gumtrees-nimiset eukalyptuspuut syttyvät joskus itse tuleen puun pihkasta johtuen. Erittäin kovina puina ne eivät kuole tähän, vaan suurin osa tarvitsee palon, jotta puu voi uusiutua, kasvattaa kukkia ja lisääntyä.

Eläimetkin saattavat osallistua palojen levittämiseen. Heinäsirkkoja, pieniä matelijoita ja pikkunisäkkäitä saalistava petolintu whistling kite voi hakea maasta hehkuvan oksan ja tiputtaa sen hyväksi katsomalleen metsästysalueelle.

– Näin saalis lähtee piilostaan kuumuutta pakoon ja lintu saa eväänsä, Halla-aho kehuu eläimen sinänsä kunnioitettavaa fiksuutta.

Kulottaminen eli maan hallittu polttaminen on kuulunut Australian alkuperäiskansan eloonjäämisen perinteisiin kymmeniä tuhansia vuosia.

Eläinkunnalle maanpoltto on aiheuttanut kärsimyksiä, joten kontrolloituja paloja on vähennetty viime vuosina reippaasti.

Tämän uskotaan myös vaikuttavan tämänhetkisten maastopalojen laajuuteen ja leviämiseen.

Pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa pari tuhatta kotia on tuhoutunut paloissa, joille ei toistaiseksi näy loppua ainakaan säätilan muutoksen avittamana.

– Taisin lukea jostain, että valtio tukee talonsa menettäneitä 10 000 dollarilla, Halla-aho kertoo.

– Moni rakentaa uuden talon, jos heillä on ollut vakuutukset kunnossa. Osa asukkaista muuttaa pois, turvallisemmille alueille.

Australialaiset ovat heidän mukaansa hyvin myötätuntoisia ja auttavaisia. Kotinsa menettäneille tarjoillaan esimerkiksi ilmaista ruokaa ravintoloissa ja ilmaisia nettiyhteyksiä. Heitä myös avustetaan raha- ja tavaralahjoituksin.

Ainutlaatuinen eläinkunta on kärsinyt suhteessa huomattavasti enemmän kuin ihmiset.

– Viimeisimmän tiedon mukaan noin miljardin eläimen epäillään kuolleen. Näistä noin 8 000 on koaloita. Joka vuosi löydetään uusia eläinlajeja kuten liskoja, käärmeitä ja hyönteisiä, joista moni elää hyvin pienellä alueella.

Australian häkellyttävän rikkaan luonnon johdosta paloissa tuhoutuu myös kasvilajeja, jotka ehtivät kuolla sukupuuttoon ennen kuin niistä tiedettiinkään mitään.

Maan valtaapitäviä on kritisoitu ankarasti muun muassa ilmastonmuutosta vähättelevästä politiikasta ja liian laiskasta toiminnasta käsillä olevaan katastrofiin.

Sammutus- ja pelastustöissä ovat olleet enimmäkseen vapaaehtoiset, ja tarvittavaa kalustoa on vähän.

– Suurin osa asukkaista ei ole tyytyväisiä poliitikkoihin, mukaanlukien pääministeri Scott Morrisoniin, joka lähti perheensä kanssa lomalle kun maastopalot alkoivat Uudessa Etelä-Walesissa. Sunnuntaina [12. tammikuuta] hän lopulta myönsi, että olisi pitänyt ottaa toisenlainen asenne katastrofiin, Halla-aho kertoo.

Hän lähti Pietarsaaresta Australiaan rakennustöihin jo vuonna 1992. 2000-luvun alussa hän palasi Suomeen kolmeksi vuodeksi, kunnes Australia kutsui uudelleen.

– Melkein puolet elämästäni olen täällä viettänyt. Töitä on riittänyt, ne eivät lopu ja niistä maksetaan hyvin.

Halla-aho tunnustautuu bushwalkeriksi, joka voidaan suomeksi määritellä metsissä ja luonnossa samoilijaksi tai vaeltajaksi. Metsä tarjoaa pohjoiselle iholle viileämmän ympäristön mittarin kohotessa muuten yleiseen 30 asteeseen.

– Harrastamme molemmat valokuvausta, ja minulla on aina kamera mukana. Nettiin olen ladannut tuhansia luontokuvia. Tykkään myös kalastaa. Täkäläiset kalat eivät ole kooltaan mitään ahvenia.

Ukskoski muutti Australiaan nelisen vuotta sitten. Hän työskentelee myös rakennuksilla siivoojana.

Pariskunta asuu Gold Coastilla, Oxenfordissa noin 30 kilometriä rannikolta sisämaahan päin.

He ostivat puolisen vuotta sitten talon, jossa on riittänyt ja riittää rempattavaa. Isäntä tunnetaan myös lahjakkaana muusikkona.

– Ensimmäiseksi laitoimme Ollin pianohuoneen valmiiksi entiseen autotalliin, Tarja Ukskoski sanoo.

– Ja parhaillaan yritämme kasvattaa yrttitarhaa, jossa on valkosipulia, korianteria, basilikaa, minttua, sipuleita, mansikantaimia, vesimelonia, raparperia... täällähän ne kasvavat ympäri vuoden. Mitä enemmän pystytään käyttämään omaa pihaa hyödyksi, sitä enemmän se näkyy myös kauppalaskussa.

Merta talon ikkunoista ei näy, sen sijaan metsä ja vuoret tulevat lähelle.