Paikallisuutiset

Taiteen teräsleideiltä löytyy yli sata vuotta kokemusta taiteen tekemisestä: Akvarellien maailma avautuu kahden salin täydeltä Akvakoloristien näyttelyssä Tupakkamakasiinilla.

Pietarsaari

Neljä taiteen teräsleidiä Vaasasta esittelee pietarsaarelaisyleisölle luomuksiaan Tupakkamakasiinilla tammikuun ajan. Tarjolla on poikkeuksellisen laaja katsaus akvarellien maailmaan, joka täyttää molemmat näyttelysalit.

Asialla on Akvakoloristit. Nelijäsenisestä ryhmästä löytyy yhteensä yli sata vuotta kokemusta taiteen tekemisestä. Itse ryhmä näki päivänvalon vuonna 2014 kun Kirsti Uimonen keksi perustaa sen.

– Rakastamme taidetta. Yhteistä meille on lisäksi, että maalaamme akvarelleja ja pidämme tekniikkaa haasteellisena. Joskus lisäämme muita tekniikkoja, jolloin teoksista tuleekin jonkin asteen sekatekniikkatöitä, Uimonen kuvailee.

– Kun toimii porukassa tulee viikoittain ainakin tehtyä uusia taideteoksia, hän naurahtaa.

Toisiaan inspiroivat taiteen tiellä Uimosen lisäksi Marianne Kanckos, Seija Koivisto ja Terttu Åkerholm.

Kirsti Uimonen, 75, kertoo aikoinaan lähteneensä hakemaan maalaamisesta lohtua kipeän keskenmenon jälkeen. Luomalla uutta hän samalla työsti menetystään, maalasi syntymättömän muistoa kunnes se armeliaasti lakkasi satuttamasta.

– Siitä on jo neljäkymmentä vuotta. Tuolloin koin, että olin naisena yksin asian kanssa.

Akryyli vaihtui matkan varrella akvarelliksi, jonka Uimonen on sittemmin kokenutkin omimmakseen. Aihepiirit löytyvät mereltä ja Lapista.

– Mielellään laitan ihmisiä tauluihini, hän viittaa mm. Merellä-teokseen, joka valmistui Suomen Joutsenelle Suomen akvarellitaiteilijoiden näyttelyyn viime kesänä.

Marianne Kanckos, 69, kertoo aloittaneensa taideharrastuksen kolmen lapsen kanssa kun kesämökillä innostuttiin maalaamaan kiviä yhdessä.

– Viimeisten 35 vuoden aikana olen kokeillut monta eri tekniikka eri yhteyksissä. Olen halunnut irrottautua turhasta pipertämisestä, joten akvarellimaalaus on tuntunut vapauttavalta.

Intuitio ja spontaanisuus innostavat akvarellissa eteenpäin.

– Maalauksissani haluan ilmaista luontoa puoliabstraktisella tavalla. Jotain esittäviä elementtejä pitää löytyä.

Veden ja värin kokeilu jaksaa kiehtoa.

– Käytän usein aika paljon vettä. On mielenkiintoista nähdä kuinka vesi alkaa muuttua itsestään. Myös struktuuri kuvassa on tärkeä. Sitä saa luotua vaikkapa muovikelmulla asettamalla sen märälle värille ja poistamalla sitten värin kuivuttua, Kanckos esittelee.

Seija Koiviston, 72, rakkaimpiin harrastuksiin akvarelli on kuulunut päivätyön ohella parikymmentä vuotta. Lähtö eläkepäiville omasta parturi-kampaamosta ei siis ole näköpiirissä.

– Kipinä taiteeseen syttyi jo kampaajakoulussa. Perheen kannustamana hakeuduin sitten taitavien opettajien koulutuksiin.

Akvarellikorttien sommittelu eri vuodenaikoihin ja elämäntilanteisiin ilosta suruun on entisestään lisännyt maalausintoa.

Koivisto suosii vaaleita sävyjä ja maalaa mieluiten herkkiä linjoja kevyellä kädellä elämän eri tunnelmien tulkiksi.

– Näyttelyn synnyttämisestä nautin suuresti jo kauan etukäteen. Piristää kivasti kun on pakko keskittyä, suunnitella, tehdä ja koota.

Terttu Åkerholmin, 70, taulut ovat enimmäkseen isoja ja näyttäviä sisustustauluja raikkailla värisommitteluilla.

Hän sanoo pitävänsä abstraktismista eikä niin ollen maalaa mallista.

– Sanotaan näin, että ensimmäisissä töissäni kukka oli kukka, Åkerholm muotoilee.

– Tykkään maalata märkää märälle. Kun työn valuuttaa, tulee mitä tulee. Vesi määrää. Pelaan myös paljon vastaväreillä, hän kuvailee.

Tie akvarellin pariin vei öljyn ja akryylin kautta.

– Maalaamisen löysin vasta vuonna 2006, siis vähän kypsemmällä iällä.

Vapaaksi taiteilijaksi itseään tituleeraava Åkerholm kertoo ehtineensä kokeilleensa monenlaisia kädentaitoja, joista huovutus on pysynyt mukana matkassa.

– Huovuttamalla on nautinnollista luoda erilaisia seinäasetelmia, eläimiä, kukkia, kukkakimppuja sekä muita pieniä taide-esineitä.