torstai 28.5.2020 | 19:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Päivyri

Benjaminfikuuksesta tuli bonsai Mika Lehtisen käsittelyssä: – Kasvatus onnistuu myös suomalaisista puista.

Pirkko Högkulla
To 7.11.2019 klo 14:53

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pietarsaari

– En sitten yhtään ole viherpeukalo, saatikka asiantuntija, naurahtaa Mika Lehtinen heti kättelyssä.

Mutta kotimaisten bonsaipuiden kasvatuksesta häneltä löytyy vuosien kokemus.

Mukava ja erikoinen harrastus kotipihan iloksi alkoi sattumalta yli viisitoista vuotta sitten kun nettitilauksessa tuli ensin väärä kirja.

– Olisin palauttanut, mutta sain pitää. Kirja jäi hyllyyn kunnes kerran aukaisin sen ja katsoin, että vau, onpas hienoja, uskomattomalla kärsivällisyydellä ja maltilla kasvatettuja japanilaisia puita.

– Ajattelin, että minäkin voisin puuhassa jotenkin onnistua kun pysyttelen suomalaissa ulkokasveissa. Kiinassa ja Japanissa bonsaiharrastushan on aivan toista luokkaa, Lehtinen huomauttaa.

Ensimmäisenä Lehtisten pihapiiriin muutti ulkona ruukussa kasvamaan pieni lehtikuusen taimi anoppilasta.

– Iso lehtikuusi onkin kiitollinen kohde, sen läheltä löytyy yleensä uusia alkuja. Lehtikuusi on myös helpointa saada bonsain näköiseksi.

– Tavallinenkin kuusi pärjää aika hyvin, tosin sen kiusana voivat olla kaikenlaiset hyönteiset.

Kokemus on opettanut senkin, että ainakin käkkäräiset kalliomännyt, joilla on vähän juurakkoa, tuppaavat kuolemaan.

– Tuntuu ylipäätään siltä, että jo luonnossa bonsain näköiseksi kasvavia puita on vaikeampi saada menestymään ruukussa.

Bonsaipuuhan tarkoittaa juuri ruukussa siten kasvatettua puuta että se alkaa muistuttaa lajitovereitaan pienoiskoossa.

Bonsaita muotoillaan pakottamalla, sitomalla sekä leikkelemällä oksia ja usein juuriakin.

– Latva leikataan pois, yksi lähellä olevista sopivista oksista pakotetaan kasvamaan ylöspäin sitomalla kevyesti. Oksasta tulee uusi latva - ja runko paksunee tyvestä pikkuhiljaa, vuosien saatossa.

Huonekasvina olevasta viisivuotiaasta benjaminfiikus-bonsaistaan Mika Lehtinen kertoo sitoneensa alussa myös sen kolme runkoa yhteen.

– Lisäksi tein pienet viillot, jotta rungot kasvavat yhteen. Tuolloin mentiin keväässä - yhteenkasvu oli tapahtunut jo loppukesästä.

– Sitomalla voi säädellä myös oksiston kasvutapaa ja -suuntaa. Sitomiskohta kannattaa välillä tarkistaa, ettei naru syövy pintaan kiinni.

Vinkkinä Mika Lehtinen kertoo myös, että bonsaipuuna kasvatettavaa koivua ei kannata leikata ennen juhannusta.

– Ja jos nyppii kuusesta neulasia koko ajan ympäri vuoden se tihentyy koettaessaan kasvattaa tilalle uusia.

– Ruukun pitää olla matala ja sen kokoinen, että latvat menevät vain vähän reunojen ulkopuolelle.

Ruukut Mika Lehtinen tekee itse Arbiksen kurssilla kylmää kestävästä kivitavarasavesta. Talveksi bonsait näet menevät nukkumaan kasvuastiassaan, mieluiten maahan kaivettuna.

– Laitan ruukun kasveineen talvehtimaan maahan, vain niin syvälle että yläreuna jää mullan tasolle. Päälle voi heittää vähän lehtiä.

Ja eikun uutta kasvukautta odottamaan. Keväällä on taas kutkuttavaa nähdä miten talven selkä taittui, vihertyvätkö oksistot vai jääkö pelkkä ranka muistoksi. – Kuusi ja mänty kuivuvat muuten herkästi, joten ainakin niille säkki suojaksi kevätauringolta, Mika Lehtinen vinkkaa.

#