Viihde

Henkinen vire kannattelee 80-vuotiasta Pekka Toivasta: - Vaikka pyörätuolissa istuu hiljainen mies, on sisäinen maailma sitäkin rikkaampi.

Entinen museonjohtaja seuraa maailmanmenoa tarkalla silmällä Koivurinteeltä käsin.

Pietarsaari

Lukemista yli kaiken rakastavaPekka Toivanen saa ilokseen nauttia myös pysyvästä taidenäyttelystä omassa huoneessaan Koivurinteellä. Kun entiselle museonjohtajalle tuli syksyn korvalla eteen muutto saman katon alla Elvirasta Emil-osastolle piti näet valita ottaako mukaan taulut vai kirjat. Toki tilaa riittää vielä kirjoillekin, mutta ei välttämättä hyllykaupalla.

Kokoelmaan kuuluu omaa kirjallista tuotantoa, jota löytyy kunnioitettava määrä. Ne vievät ajatukset mukaviin, työntäyteisiin vuosiin ja siitä vielä kauas nuoruuteen – aikaan kun hän otti yhdeksi tavoitteekseen kirjoittaa hyllymetrillisen kirjoja. Kuusikymppisenä tavoite oli jo ohittunutkin, mikä oli hyvä, sillä kaksi aivoinfarktia laittoivat stopin kirjoittamiselle.

Kehosta vasen puoli halvaantui ja puheen tuottaminen vaikeutui, mutta ei reserviupseeria, kiviaitojen tekijää ja kahdeksan suomalaisen maakuntalaulun osaajaa niin vaan lannisteta. Edelleen tarkassa tiedossa on, missä maailma menee. Vaikka pyörätuolissa istuu hiljainen mies, on sisäinen maailma sitäkin rikkaampi. Ajatus kulkee vielä, vaikkei puhe luistakaan.

Ikämittariin tulee tiistaina 15.10. täyteen komeat 80 vuotta, mitä on juhlittu Pekka Toivasen toiveesta pienellä porukalla.

Rollaattori vaihtui pyörätuoliin kesällä, mikä harmittaa. Mutta minkäs tee, sopeuduttava on kun on avusta riippuvainen, Toivanen tuumailee. Onneksi henkinen vire nostaa pois kaikesta arkipäiväisyydestä.

Uutisnälkäänsä Pekka Toivanen ruokkii lukemalla päivittäin Hesaria. Suomen Kuvalehden ilmestyminen on viikon kohokohta. Lisäksi kiinnostavat erityisesti henkilöhistoriat ja romaanit. Oma sijansa talvisodan syttymisen kynnyksellä syntyneellä on toista maailmansotaa käsittelevillä teoksillakin. Yöpöydällä päällimmäisenä on Antti Tuurin Alkemistit II - Taivaalliset häät.

Valokuvat vuoteen yllä ja pöydillä saattelevat muistojen hiljaisiin, herkistäviin hetkiin; tuossa on sisaruspotretti, tuossa hymyilee Eila-vaimo, jonka kanssa ehdittiin sentään pitää yhtä yli puolivuosisataa. Rakkaustarinan alkuajoista on seinällä muistuttamassa myös rukinlapa – "Eilalle 1962". Se viestii tekijänsä kädentaidoista puutöidenkin parissa. Tähän päivään kiinnittävät valokuvat lapsista ja lastenlapsista. Tärkeisiin iltatoimiin kuuluu puhelu lapsille hyvien unien toivotuksineen.

Tauluissa poseeraavat mm. sveitsiläiset kaartilaiset haarniskoissaan ja niissä seilaavat niin Jacobstads Wapen kuin Hercules, joka oli ensimmäinen maailman ympäri purjehtinut suomalainen laiva. Sen omisti mahtavan Malmin kauppahuoneen edustaja, pietarsaarelainen laivanvarustaja Peter Malm, joka Pietarsaaren palon jälkeen vuonna 1835 mm. rakennutti uuden kivitalon, nykyisen Malmin talon. Se on puolestaan Pietarsaaren kaupunginmuseon päärakennus, joka on tuttua tutumpi paikka Pekka Toivaselle.

Siitäkin hän jaksaa iloita, että Pietarsaaren kaupunginmuseo saavutti arvostetun aseman merihistoriaan liittyvissä tutkimuksissa.

Haaveet taiteilijan ammatista vaihtuivat aikoinaan kansakoulunopettajan opintoihin valtion rautateillä konduktöörinä työskennelleen isän käskystä: virkaura on varmempi valinta. Toivanen valmistui ensin vuonna 1961 kansakoulunopettajaksi, sitten vuonna 1967 humanististen tieteiden kandidaatiksi ja edelleen vuonna 1972 filosofian kandidaatiksi.

Ennen valintaansa museonjohtajaksi vuonna 1973 hän ehti kierrellä eri puolilla maata opettajana kaikilla kouluasteilla, toimia kotimaisen kirjallisuuden assistenttina Jyväskylässä, Ristikarilla opettajana sekä Pietarsaaren vt. suomenkielisenä koulutoimenjohtajana.

Kiviaitoja tuli aikoinaan rakennettua siksikin, että on mukavaa kun voi jättää jotain näkyvää jälkeensä. Tosin juuri sitä lukuisten paikallishistorioiden, teollisuus- ja ammattiyhdistyshistorien kirjoittajan ei tarvitse pelätä.

Toivasen kädenjälki näkyy Pietarsaaren lisäksi Lappeenrannan, Raahen, Puumalan, Säämingin ja Kuopion historioissa. Teos Kaakkoisraja ja sen linnoitukset on Salpalinjan osuutta lukuun ottamatta Toivasen kirjoittama.

Pietarsaaresta mm. sahan ja paperityöläisten ammattiosaston historiikit ovat Toivasen tekemiä. Merihistorian puolella Toivanen on työstänyt teokset Momma-veljesten laivaveistämöstä, Nautica I:n osan Suomen merihistoriasta ja suomalaisten laivakaupoista Tukholmaan.

Lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia merihistoriallisia ja Pietarsaaren teollistumiseen liittyviä artikkeleita sekä käynyt luennoimassa eri tilaisuuksissa kansainvälistä meriarkeologian konferenssia myöten.

Aktiivivuosinaan Toivanen toimi myös mm. Pohjanmaan taidetoimikunnan puheenjohtajana sekä opetusministeriön perinnelaivatyöryhmän jäsenenä.

Haastattelun päätteeksi Pekka Toivanen asettuu pyynnöstä kuvattavaksi itseä esittävän muotokuvan alle. Taulun teki Matti Saari vuonna 1986, kun hän oli maalaamassa Jacobstads Wapenia ja tarjoutui tekemään potretin museonjohtajastakin. Taulussa Toivanen on korostetusti etualalla kädet puuskassa katsomassa totisena kaupungin eteläiseen sisääntuloon. Taustalla näkyy Malmin talo ja matalampi kansliarakennus. Museonjohtajan työhuoneessa - oikean olkavarren kohdalla - loistaa valo.

Pieni pilke silmässään Pekka Toivonen tuumii pysyneensäkin totisena toverina, joka toivoo, että maailma pysyisi ylipäätään pystyssä.

Haastattelu on tehty Pekka Toivasen tyttären Anna Kirveennummen avustuksella.

ps@pietarsaarensanomat.fi