Paikallisuutiset

Kauppahallin kevytversio toria koristamaan? Pietarsaaren kaupunkisuunnitteluun kaivattiin uutta ajattelua, johon kenties kyettäisiin paikallisinkin voimin

Arkkitehti Thomas Sandellin ratkaisu Pietarsaaren torin autiuteen oli kauppahalli  – vaikka vain koeversiona.
Arkkitehti Thomas Sandellin ratkaisu Pietarsaaren torin autiuteen oli kauppahalli – vaikka vain koeversiona. Kuva: Pentti Höri

Maanantai-illan liikenne- ja ympäristösuunnitelmaseminaarissa eniten hilpeyttä – jos kohta kiinnostustakin – herätti arkkitehtiThomas Sandellin ehdotus kauppahallista Pietarsaaren torille.

Myös muotoilijana tunnetulla ruotsalaisella Sandellilla on juuret Pietarsaaressa, joten hän kykenee tarkastelemaan paikallista kaupunkisuunnittelua sopiva pilke silmäkulmassa.

Totta on, että Pietarsaaren tori on kaupungin kokoon nähden valtava ja siksipä juuri enimmän osan elämästään autio.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Oikeastaan Pietarsaari painii suurkaupunkisarjassa, sillä Tukholman Sergelin tori on suunnilleen saman kokoinen fyysisiltä mitoiltaan.

– Siellähän juhlitaan Ruotsin kiekkokultaa ja sinne mahtuu massoittain ihmisiä, Sandell vertasi.

Venetsian Pyhän Markuksen tori on vain vähän kookkaampi. Ruotsissa itse asiassa suosituimmat torit ovat huomattavasti pienempiä kooltaan.

Sandell oli esityksessään sijoittanut Pietarsaaren aukiolle kauppahallin, jota voisi hänen mukaansa testata vaikka kevytversiolla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Sen ei tarvitse olla raskas ratkaisu, vaan kevyt rakennus, joka on koottavissa ja purettavissa.

Syy Pietarsaaren torin massiivisuuteen juontaa juurensa takavuosisatojen militaarisiin vaatimuksiin. Kaupungin torille oli mahduttava oma tai vierailulle tuleva rykmentti muodostelmaan.

Kylän oman torikaupan tai asukkaiden kokoontumistarpeen kanssa asialla ei ole ollut juuri tekemistä.

Pietarsaaren länsipuoliselle torille on 30-vuotiaassa liikenne- ja ympäristösuunnitelmassa tosiasiassa sijoitettukin paviljonkirakennus, jota ei vain ole koskaan toteutettu.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rakennus ei vielä tee kaupunkia onnellisemmaksi, ellei siihen saada ympättyä ihmisiä kiinnostavaa toimintaa, hyvin kansoitetussa seminaarissa todettiin.

Ultrakevytversio ”kauppahallista” on toteutettu pari kesää ja talven torilla seisseiden lasisten pikku kasvihuoneiden avulla, joissa on harjoitettu erilaista pop up -aktiviteettia. Talven tullen ne kootaan pois, sillä rakennusluvan määräaika päättyy.

Jo 30 vuotta sitten Pietarsaaren liikenne- ja ympäristösuunnitelmaa laatimassa ollut konsulttiPentti Murole kävi läpi kaupunkisuunnittelun haasteita digitalisaation nimiin vannovassa yhteiskunnassa.

Hän peräänkuulutti uudelleenajattelua ja ihmisten vuorovaikutusta prosessissa.

– Olisi erittäin tärkeätä, että nuoriso olisi mukana tässä keskustelussa.

Muroleen mielestä kaupungin kirjoittajat voisivat laatia esseekokoelman, jonka pohjalta kehitystyötä voisi jatkaa.

Seminaarin vetäjä arkkitehtiIlmari Heinonenkin lähti pohtimaan ulkopuolisen konsultin palkkaamisen mielekkyyttä, kun omassakin kylässä on tahtoja ja visioita.

– On aika epätodennäköistä, että löytäisimme sellaisen, joka pystyisi luomaan jotain sellaista uutta mihin itse emme pystyisi, Heinonen mietti.

Suunnittelusosiologi Jani Päivänen painotti vuorovaikutteisuutta ihmisten ja rakennetun kaupungin välillä.

– Paljon on kiinni siitä, onko Pietarsaaren keskustaan mukava kävellä. Ihmisen mittakaava on sellainen, että asiat havaitsee paremmin kävellen.

Hän tarjoaisi pienempiä tiloja, jotka saavat ihmiset kohtaamaan, yhtäältä esteettömyyttä sekä pylväitä ja penkkejä houkutukseksi ja kiintopisteiksi.

Hän kehotti myös ajattelemaan lapsia kaupunkisuunnittelussa.

Kaupunkikeskustat ovat vaarassa näivettyä, ja tästä on olemassa myös tutkittua tietoa. Keskustakaupan asiantuntijanTuomas Santasalon mukaan Pietarsaaressa asiat ovat toistaiseksi paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla.

Yleisesti on todettu, että erikoiskauppa hiipuu keskustoissa. Toimitilaa ovat tulleet täyttämään erilaiset palvelut, erityisesti hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät, ja suuntaus näyttää jatkuvan.

Santasalon mielestä kehitys ei ole puhtaasti taloudellisessa katsannossa hyvä.

– Kauppa on kuitenkin se, missä liikkuu paljon enemmän rahaa. Ja se palvelee ihmisiä, jotka tarvitsevat niitä tavaroita. Kauppa pitää elinvoimaa pystyssä paremmin kuin pelkät palvelut.

– Ellei keskustassa ole kauppaa, mitä siellä sitten on? Keskustat rupeavat autioitumaan, ja kyllä sillä kaupunkielämän näkökulmasta on iso merkitys, Santasalo sanoo.

Pietarsaaressa erikoiskauppa pysyttelee edelleen keskustan tuntumassa.

– Teillä on hyviä ja osaavia kauppiaita, jotka saavat ihmiset pysymään asiakkaina. He tuovat sitä vetovoimaa, josta muutkin sitten hyötyvät. Kauppa nimenomaan tarvitsee toinen toistaan.

Pietarsaaren liikenne- ja ympäristösuunnitelman päivittämisen aloittanutta seminaaria seuraa konsultin palkkaaminen ja asukaskyselyt loppuvuodesta. Asukkaat pyritään osallistamaan hankkeeseen myös netin ja somen kautta.

Tammi–helmikuussa pitäisi alustavien vaihtoehtojen olla selvillä. Valmista suunnitelmaehdotusta päästäneen käsittelemään ensi vuoden toukokuussa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä