Paikallisuutiset

Opintiellä on monia haaroja – Pietarsaaren suomenkielisten opiskelumahdollisuuksia puntaroitiin asukasfoorumissa

Pietarsaaren suomenkielisille on tarjolla enemmän opiskelumahdollisuuksia kuin äkkiseltään luulisi. Jopa korkeakouluopintoihin valmistavaa opetusta löytyy läheltä, myös aikuisille.

Toisaalta Suomessa arvostetaan tutkintoja liikaakin. Elinikäisen tai jatkuvan opiskelun ei tarvitse johtaa uusiin tutkintoihin, jatkossa tutkinnon osat tai yksinkertaisesti osaaminen riittävät. Esimerkiksi Centrian Pietarsaareen suunnittelema koodarikoulutus ei sellaisenaan johda tutkintoon, mutta opettaa koodaamaan.

Pietarsaaressakin lukioikäisten kaksoistutkinnot ovat yleisiä, mutta johtaako se lukion perinteisen yleissivistävän roolin hämärtymiseen?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pietarsaaressa on sen verran vähän suomenkielisiä, että esimerkiksi ammattikorkeakoulun toimipisteessä ei ole helppo koota riittävän kokoista opiskelijaryhmää.

Toisaalta tietotekniikan ansiosta voi nykyisin opiskella ulkomaisissakin oppilaitoksissa muuttamatta muualle. Maantiede ei enää rajaa opiskelumahdollisuuksia kuten menneinä aikoina. Luentojen osuus opinnoista on vähentynyt.

Siinä havaintoja torstain keskustelutilaisuudesta, jonka järjesti suomenkielinen työväenopisto. Tilaisuus oli jatkoa viime syksyn asukasfoorumille, illan teemana oli suomenkielisen koulutuksen tulevaisuus Pietarsaaressa, nimenomaan peruskoulun jälkeisen koulutuksen tulevaisuus.

Yksi keskustelun tulos oli, että työväenopiston esitteisiin on syytä lisätä linkit lähialueen muihin oppilaitoksiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Teemaa valottivat omalta osaltaan Pietarsaaren lukion (kohta entinen) rehtoriHannu Sulkakoski, avoimen yliopiston yksikönjohtajaSari Lehto yliopistokeskus Chydeniuksesta, ammattiopisto Kpedun rehtoriSirkku Purontaus, ammattikorkeakoulu Centrian vararehtoriHannele Teir ja Optiman rehtoriAnn-May Pitkäkangas.

Hannu Sulkakoski hehkutti etuja, joita koulutilan jakaminen ruotsinkielisen lukion kanssa tuottaa. Erityisesti saksan, ranskan ja venäjän opetusryhmiin saadaan riittävästi oppilaita, kun niihin tulee oppilaita molemmista lukioista.

– Oppilaat voivat valita kursseja molemmista lukioista, koulutilat ovat tehokkaassa käytössä ja juhlatkin voidaan järjestää yhdessä.

Sirkku Purontaus kertoi Kpedun 65 perustutkinnosta. Pietarsaari on Kpedun osaomistaja ja kaupungin suomenkieliset nuoret hakevat ammattikoulutuksensa Kokkolasta. Vastaavasti Kokkolan ruotsinkieliset opiskelevat ammattiin Pietarsaaressa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Onko 35 minuutin koulumatka todella niin pitkä kuin joskus kuulee sanottavan? Oppilaitoksemme vetovoima on hyvä.

Vuosittain yli 160 pietarsaarelaisnuorta suorittaa ammatillisen perustutkinnon Kpedussa.

Optima on ruotsinkielinen ammattioppilaitos, jolla on noin 1300 opiskelijaa.

– Meillä on 76 suomenkielistä opiskelijaa, joista pietarsaarelaisia on vajaat puolet, Ann-May Pitkäkangas kertoi.

– Neljännes Optiman opiskelijoista on oppisopimuskoulutuksessa.

Sari Lehto kuvaili aikuiskoulutuksen tilaa yliopistokeskus Chydeniuksessa.

– Avoimet opintomme ovat tutkintovastaavia, toisin sanoen avoimen koulutuksen osiot kelpaavat tutkinnon osiksi.

Centria kouluttaa Pietarsaaressa tradenomeja suomeksi ja englanniksi, paraikaa on menossa myös venealan täydennyskoulutus.

– Pietarsaaressa suomenkielinen väestöpohja on ohut, Hannele Teir totesi.

– Toisaalta voihan meille tulla, vaikkei asu Pietarsaaressa. Opetus on suurelta osin monimuotoista. Avoin ammattikorkeakoulu on avoin kaikille ja voi olla väylä vaikkapa insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin.

Lukion auditorioon oli ehtinyt kohtalainen joukko suomenkielisestä koulutuksesta kiinnostuneita ihmisiä. Pietarsaaren nuorisovaltuuston jäsenRosa Ylinampa piti oppilaitosten esittelyjä hyvinä. Jo lukiossa voi suorittaa korkeakoulukursseja.

– En ole ihan varma, onko korkeakoulukurssi paras vaihtoehto lukiolaiselle.

Fredrik Sandelin kehitysyhtiö Concordiasta painotti, että koulutuksen ja yritysten tarpeiden pitää olla yhdensuuntaiset. Se edellyttää, että tieto tarpeista ja mahdollisuuksista kulkee sinne minne pitää.

Rami Lehtola arvioi koulutuksen olevan olennainen asia paikkakunnan kehitykselle ylipäätään. Suomenkielisen opetuksen kohdalla hän oli ollut havaitsevinaan jonkinlaista periksiantamisen mentaliteettia.

Jarmo Ittonen toi esiin ammattikorkeakoulujen uudistukseen ja niiden määrärahojen leikkaukseen liittyvän ongelman.

– Tilanne muuttui sekavaksi, esimerkiksi työviikkojen tehottomuutta moitittiin. Saattoi käydä, että jonakin päivänä saattoi olla vain yksi tai kaksi opetustuntia. Paljon tyhjää aikatauluissa.

Ann-May Pitkäkankaan mukaan tilanne on korjaantunut.

– Rahoituksen leikkauksista huolimatta pyrimme siihen, että opiskelijalla on täysi päiväohjelma. Ellei viitenä, niin neljänä päivänä viikossa.

Sirkku Purontaus huomautti, että rahapulan lisäksi lukujärjestyksien laatimista vaikeuttaa laki, joka edellyttää henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista kaikille opiskelijoille. Se tuo mukanaan tiettyä tehottomuutta.

– Koetamme kuitenkin parantaa asiaa.

Jarmo Ittonen epäili myös, että juuri peruskoulun päättäneet nuoret eivät välttämättä ole valmiit itsenäiseen opiskeluun. Lähiopetusta tarvitaan siis edelleen, vaikka monimuotoisuudesta puhutaan paljon.

Ulla Hellen otti puheeksi kodin merkityksen nuoren opiskelumotivaatiolle. Pietarsaaren seudulla korkeakoulutettuja vanhempia on edelleen melko vähän maan keskiarvoon verrattuna.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä