Viihde

Historia elää kulttuuriperintöreittien varsilla – alueella sijaitsevat reitit sisältävät tarinoita, legendoja ja historiaa

Historiasta ja matkailusta kiinnostuneen ei tarvitse aina lähteä omaa kotiseutuaan kauemmaksi historiallisiin kohteisiin ja nähtävyyksiin tutustumaan.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toteuttaman Paikallista kulttuuriperintöä hyödyntävien matkailukonseptien kehittäminen -hankkeen myötä paikallinen historia ja tarinat ovat nyt niin paikallisten, lähimatkailijoiden kuin kauempaakin paikkakunnille matkaavien ulottuvilla myös digitaalisesti.

Vuonna 2016 syksyllä alkaneen ja kesäkuussa päättyneen hankkeen tavoitteena oli luoda kymmenen historiallisen Keski-Pohjanmaan alueella sijaitsevaa kulttuuriperintöreittiä niin paikallisten asukkaiden, lähimatkailijoiden, yhteisöjen, yhdistysten kuin yritystenkin yleishyödylliseen käyttöön.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kulttuuriperintöreitit sisältävät erilaisia paikkoja ja nähtävyyksiä, joiden ympärille kietoutuu niin paikallista historiaa kuin kulttuuriperintöäkin, kertoo hankkeen päällikköKari Ilmonen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta.

Reiteistä neljä sijaitsee kokonaan tai osittain Pietarsaaren seudulla: Vanhan sataman reitti, Pappilareitti, Hylkyreitti ja Pohjanlahden rantatie.

Lähdemme tutustumaan yhteen reiteistä, yhteensä 40 kilometriä käsittävään Pohjanlahden rantatiehen. Reitin lähtö- tai päätepiste on Munsalassa sijaitseva Svedbergin koulumuseo ja Pietarsaaressa Pedersören Käräjätalo.

Ajaessamme Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välimaastossa Karbyssä käännymme Pohjanmaan rantatieltä pienelle ja lähes huomaamattomasti tien varressa sijaitsevalle metsätielle, josta löytyy kuitenkin historiallisesti merkityksellinen kivi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Perimätiedon mukaan tätä tietä pitkin matkasi Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik vuonna 1752, ja hänen tekemänsä matkan muistoksi on kiveen kiinnitetty muistolaatta, kertoo Ilmonen metsätien varteen kätkeytyvästä kivestä.

Traagista ja ihokarvat pintaan nostattavaa tarinaa kertoo taas Uudessakaarlepyyssä, Sockenstugubergetin eli Pitäjätalon kalliolla sijaitseva rangaistuspaikka.

Kalliolla nykyään oleva piiskapaalu ei ole alkuperäinen käytössä ollut piiskapaalu, mutta siitä tehty vastaavanlainen versio havainnollistaa, kuinka liikuteltavan piiskapaalun kaularautaan rikoksentekijä kiinnitettiin yleisölle näytille aina joksikin aikaa ennen piiskausta.

Piiskauksen ajaksi rangaistavan kädet sidottiin paaluun kettingillä tai narulla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Rangaistustilaisuudet toimivat eräänlaisina kasvatuksellisina näytöksinä, ja rangaistusta katsomaan kutsuttiin ihan kaikenikäisiä, aina lapsista aikuisiin. Viimeinen piiskapaalu-rangaistus tällä kalliolla pantiin toimeen vuonna 1870.

Ajaessamme mutkittelevaa ja kivistä Juuttaantietä pitkin, voi mielessään miltei kuvitella, kuinka Pohjanlahden rantatietä pitkin kulkivat muinoin Ruotsin kuninkaat seurueineen hevosillaan jo 1600-luvun alkupuolella. Arvatenkin myös sen aikaiset pyövelit tekivät työmatkojaan mestauspaikoille tätä reittiä pitkin.

Ilmonen kertoo mielenkiintoisen tarinan myös Juuttaantien varrella sijaitsevasta ”Freytagin kivestä”, jonka pintaan on uurrettu vuosiluku 1777.

– Tarinan mukaan Juuttaantiellä Uudenkaarlepyyn ja Munsalan väliä ratsain kulkenut kappalainen Johan Freytag paiskasi tämän ison kiven tien sivuun paljain käsin. Sen seurauksena mies saikin itselleen legendaarisen kutsumanimen, ”den starke prästen” eli ”vahva pappi”.

Ilmonen toteaa, että Pohjanlahden rantatie -kulttuuriperintöreittiin kytkeytyy paljon nähtävyyksiä ja tarinaa, mutta kuten muidenkin kulttuuriperintöreittien osalta, on reittien varsilla esiteltävät paikat valikoitu tarkasti – niiden pohjalle on täytynyt löytää riittävästi tietokantaa ja niiden kunnossapidosta on myös huolehdittava.

– Paikallista tietoa ja kertomuksia olemme keränneet monipuolisesti erilaisia kirjallisia tietolähteitä ja muita aineistoja hyödyntämällä. Aineiston keräämisessä ja reittien luomisessa olemme tehneet myös paljon yhteistyötä muun muassa eri museoiden henkilökunnan sekä paikallisten kotiseutuihmisten kanssa.

Kulttuuriperintöreitteihin voi tutustua Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Genius Loci -tiimin luomalla Genius Loci -verkkosivustolla, reitit-välilehdeltä. Kaikki kulttuuriperintöreitit ovat merkittynä myös sivustolla olevaan paikkakarttaan.

Virtuaaliretkeilystä kiinnostuneille verkkosivuilla on tarjolla runsaasti tietoa ja tarinoita kulttuuriperintöreittien varsilla olevista eri kohteista ja nähtävyyksistä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hankkeen on toteuttanut Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Genius Loci -tiimi. Hankkeen rahoittajana on toiminut Pohjanmaan ely-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014−2020.

Kulttuuriperintöreitteihin voi tutustua lisää osoitteessa: http://geniusloci.chydenius.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä