Paikallisuutiset

Kaamosajan yli mielekkäällä tekemisellä - Valon väheneminen vaikuttaa lähes joka kolmannen suomalaisen mielialaan ja jaksamiseen

PIETARSAARI

Varsinaista kaamosmasennusta sairastaa suomalaisista vain yksi prosentti väestöstä, mutta Pietarsaaressa toimivan kognitiivisen psykoterapeuttiTanja Heikkilän mukaan jopa 30 prosenttia suomalaisista kokee jollakin tapaa kaamosajan vaikuttavan omaan mielialaan ja jaksamiseen.

Ilmiön taustalla ovat hänen mukaansa erilaiset neurofysiologiset tekijät. Erityisesti valon ja lämmön väheneminen aiheuttavat ihmisissä monenlaisia hormonaalisia muutoksia ja vaikuttavat samalla myös ihmisten elintapoihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Usein kaamosaikana ihmisellä esimerkiksi unentarve lisääntyy ja asioita jaksetaan tehdä normaalia hitaammalla tahdilla. Myös ihmisen aistikokemukset niin sanotusti sulkeutuvat, ja asioista jaksetaan ehkä kiinnostua tavanomaista vähemmän ja niistä saadaan myös vähemmän mielihyvän kokemuksia.

Heikkilän mukaan osa ihmisistä reagoi herkemmin erilaisiin luonnonmuutoksiin, kuten valon määrän lisääntymiseen tai vähenemiseen. Hän painottaa, että tärkeää on, että ihminen itse tunnistaa itsellään kyseisen taipumuksen eikä kritisoi siitä itseään.

– Tärkeää on, että ihminen myös huomioi tämän taipumuksen omassa elämässään. Kaamokseen herkemmin reagoivien ihmisten tulisikin antaa itselleen lupa rauhoittumiseen kaamosaikana, ja huolehtia erityisen hyvin siitä, että liiallisen suorittamisen sijaan tehdään riittävästi omaa mielihyvää ja jaksamista lisääviä ja tukevia asioita.

Omaa mieltä ja kehoa voidaan pyrkiä hänen mukaansa pitämään niin sanotusti hereillä kaamosajan erilaisia keinoja hyödyntämällä. Jokaisen tulisikin löytää juuri ne itselle sopivimmat ja mielekkäimmät keinot lisätä omaa jaksamista ja mielihyvän kokemusten saamista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Toiselle keinona siihen voi olla esimerkiksi liikunta tai käsitöiden tekeminen, ja jollekin vaikkapa erilaiset kulttuurielämykset, kuten konserteissa käyminen. Myös esimerkiksi uimahallissa käyminen voi antaa mielekkäitä aistikokemuksia muun muassa valon, veden äänien ja vedestä saatavien lämpötuntemusten muodossa. Tärkeintä on, että aistikokemuksia pidetään aktiivisena kaamosajan ajan, hän painottaa.

Itse kaamosmasennuksen oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin masennuksessakin, muun muassa voimakas väsymys ja jaksamattomuus, itseinhon tuntemukset, negatiiviset ajatukset ja erilaisia fyysiset oireet, kuten vatsaoireet ovat tyypillisiä kaamosmasennuksen oireita.

Erona masennukseen on Heikkilän mukaan se, että kaamosmasennus ajoittuu nimenomaan kaamosajalle, useinmiten juuri lokakuun ja joulukuun välille. Kaamosmasennuksen oireet helpottuvat, kun valonmäärä jälleen lisääntyy.

– Raskain aika kaamosmasennuksesta kärsivällä ajoittuu usein marras-joulukuun välimaastoon. Oireet ovat voimakkaimmillaan yleensä neljän viikon ajan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaamosmasennukseen taipuvaisia ihmisiä Heikkilä kehottaa panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan.

– Noille vaikeimmille neljälle viikolle kannattaa etukäteen suunnitella itselleen mielekästä viikko-ohjelmaa, sillä ilman etukäteen suunniteltua ohjelmaa kaamosmasennuksesta kärsivä usein jättäytyy herkästi neljän seinän sisälle. Väsymyksestä ja alakuloisesta mielialasta huolimatta tätä viikko-ohjelmaa kannattaa kuitenkin kyseisenä aikana noudattaa, sillä suurimmalla osalla kaamosmasennuksesta kärsivistä se on auttanut selviämään pahimman ajan yli.

Kaamosmasennukseen taipuvaisen kannattaa Heikkilän mukaan myös pohtia, voisiko kesälomasta osan päivistä jättää syksylle - rauhoittumista ja lepäämistä varten.

– Myös syksyllä valon vähentyessä kannattaa esimerkiksi työpaikalla kahvi- ja lounastaukoja hyödyntää, ja käydä ottamassa muutaman minuutin ajan raitista ilmaa ulkona valoisaan aikaan.

Tutkimusten mukaan kaamosmasennukseen helpotusta tuo myös kirkasvalohoito, jota annetaan kaamosmasennuksesta kärsiville terveydenhuollossa. Kirkasvalolamppuja voi myös ostaa itselleen kotiin käyttöön.

– Kirkasvalohoito on tehokkainta, kun se tehdään aamulla puoli kuuden ja aamu yhdeksän välillä, aina samaan aikaan sekä yhtäjaksoisena hoitojaksona. Kirkasvalohoito olisi hyvä tehdä myös huoneessa, joka on kauttaaltaan mahdollisimman vaalea.

Vaikka ihminen ei suoranaisesti kaamosmasennuksesta kärsisikään, voivat valomäärän vähenemiseen reagoivat ihmiset hyötyä sarastusvalosta, joka muistuttaa valaistukseltaan auringon sarastusta.

– Sarastusvalo-lamppu voidaan ajastaa siten, että se menee aamulla itsekseen päälle, ja valomäärä siinä lisääntyy hiljalleen. Lamppuun saadaan myös liitettyä radio tai muuta musiikkia, joka alkaa soimaan valon mennessä päälle. Näin herääminen tapahtuu ihmisellä hiljalleen eri aistien kautta.

Kaamosaikaan kannattaa Heikkilän mukaan myös yleisesti valmistautua omaan asenteeseen ja ajatusmaailmaan huomiota kiinnittämällä.

– Usein kesällä ajattelemme, että lomailemme ja teemme mielekkäitä asioita. Kuitenkin myös syksyllä on tärkeää antaa lupa levolle ja rauhoittumiselle. Kesällä usein myös koristelemme pihaa ja kotia muun muassa kauniilla kukilla. Tulee kuitenkin muistaa, että myös kaamosajasta voi löytää kauniita asioita, ja niitä kannattaa tietoisesti pyrkiä etsimään. Esimerkiksi erilaisia tunnelmallisilla ulkovaloja ja kynttilöitä pihalle ja kotiin laittamalla voi saada aikaiseksi mielihyvää lisääviä tuntemuksia.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä