Paikallisuutiset

Terva tuoksuu kirkkomaalla

Pedersören kirkon rakennuksien paanukattoja tervataan kaikkiaan 1 900 neliötä.

Pietarsaari

Pedersören kirkkomaan rakennusten paanukatot tervattiin edellisen kerran vuonna 2005. Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikköDaniel Wikström sanoo, että tervauksia tulisi suorittaa tiheämmin. Kantona kaskessa on lähinnä rahan puute.

– Itse kirkon ja sen vieressä olevan kellotapulin kattojen tervaaminen maksaa noin 46 000 euro per kerta. Vanhan nyrkkisäännön mukaan paanukaton länsi- ja eteläsivut tulisi tervata joka viides vuosi ja pohjois- ja itäsivu joka 10. vuosi. Lisäksi omistuksessamme on pienempiä kirkkoja, joiden paanukatot pitäisi tervata tiheämmin.

– Yhtymän sisällä on keskusteltu siitä, kuinka paljon voidaan uhrata varoja tällaisiin korjauksiin.

– Meillä on kuitenkin ylläpidettävänä pienempienkin kirkkojen kattoja, joita olemme tervanneet tiheämpään tahtiin. Yhtälö on erittäin hankala, koska korjaamistarvetta riittää enemmän kuin on rahaa, Wikström miettii.

Hintaa nostaa se, että seurakuntayhtymä käyttää suomalaista hautatervaa. Edullisempiakin vaihtoehtoja olisi, mutta kotimaisessa on päätetty pysyä ainakin toistaiseksi.

– Ruotsissa kun ei omaa tervantuotantoa oikein ole suuremmassa mittakaavassa, he käyttävät Serbiassa ja Kiinassa valmistettua tervaa. Suomalaisen tervan litrahinta on 12-13 euroa litralta, kun ulkomainen maksaa vain kolmanneksen siitä. Kustannusero on valtava kun tervattavaa pintaa on 1 900 neliötä ja yhteen neliöön menee ainetta puolisen litraa, Wikström tietää.

Pedersören kirkon paanukaton terva tulee Suomen suurimmalta tervanpolttaja Hakkaraiselta Saarijärveltä, jonka tuotanto on 10 000 litraa vuodessa.

– Tähän projektiin menee lähes 1 000 litraa tervaa. Museovirasto ja kirkkohallitus ovat halunneet, että käytämme kotimaista tervaa, vaikka se on kallista.

Nykarleby Spåntak vastaa Pedersören kirkon paanukattojen tervaamisesta, kuten on vastannut aiemminkin. Omistaja ja työnjohtajaTom Nylund sanoo, että kirkon paanukatot ovat päässeet erittäin kuiviksi. Niin kuiviksi, että katot pitäisi käsitellä muutaman viikon kuluttua toiseen kertaan. Ongelmana ei ole vain hinta, vaan myös tervan saanti.

– Tavara pitää tilata vuosi etukäteen, jotta sen saaminen on varmaa.

Nylund sanoo, että Pedersören kirkko on toki suuri projekti sinänsä. Suurempia ja pienempiä tervauksia yritys tekee ympäri Suomea ja myös Ruotsissa.

– Tämä on samaa kokoluokkaa kuin mitä teimme Naantalin kirkon osalta toukokuussa, mutta silti suurimmasta päästä, Nylund kertoo.

Tervan levittämistä paanukatolle ei voi verrata maalaamiseen. Tervaaminen on raskasta käsityötä, jota tehdään yleensä kaltevilla tai hyvinkin jyrkillä katoilla. Itse ainekaan ei ole maaliin verrattavissa.

– Työ on maalaamista vaikeampaa ja raskaampaa. Ensinnäkin terva on ennen levittämistä kuumennettava 80:een asteeseen, jotta se saadaan juoksevaksi ja hierotuksi erikoisharjalla kunnolla puuhun. Tavalliset markettipensselit eivät tässä työssä kestä. Terva suojaa paanukattoa paitsi auringon ultraviolettisäteilyltä, estää se myös katon sammaloitumisen. Tässä kirkossa oikeastaan vain pohjoispuolen katot ovat yhä hyvässä kunnossa. Muut puolet ovat kuivat, Nylund sanoo.

Eilen kirkkomaalle saapui nosturi, jonka avulla työntekijät saatiin nostettua turvallisesti tornin huipulle.

– Itse torni on peltikärkeen asti 55 metriä korkealla ja todella jyrkkä. Viimeksi kaksi tervaajaa roikkuivat turvavaijereissa kuin vuorikiipeilijät ja tervasivat tornin. Tällä kerralla tilasimme nosturin, joka yltää vain hieman tornia korkeammalle, mutta riittävän korkealle. Tämä työtapa on tehokkaampi ja turvallisempikin, kertoo Daniel Wikström.

Itse paanukatto on hyvässä kunnossa, vaikka onkin päässyt hieman kuivumaan. Silloin kun uudet paanut asennettiin vuoden 1985 kirkon tulipalon jälkeen laitettiin aluskatteeksi koivutuohta.

– Se toimii paljon paremmin kuin 1970-luvulla aluskatteena käytetyt bitumihuovat, joka oli se huonoin tapa suojata alakattoa kosteuden kerääntymisen vuoksi. Sellaisia kattoja olemme joutuneet vaihtamaan vuosien varrella useita kertoja. Kellotapulin paanukatto uusittiin vuonna 2000 ja uudelleen tervattiin viime vuonna ja sekin saa nyt uuden kerroksen, Wikström jatkaa.

Samaan aikaan tehdään kunnostustöitä toisaallakin alueella. Seurakuntayhtymä on palkannut työntekijän maalaamaan portteja ja kivistä rakennetut julkisivutkin ovat työn alla toisen urakoitsijan toimesta.

– Kyse on pintarappauksesta kivien välissä. Ajan myötä se halkeilee, murenee ja lopulta irtoaa. Olemme pyrkineet rappaamaan kirkon julkisivusta yhden seinän vuodessa. Sekin maksaa noin 15 000 euroa per sivu.

ps@pietarsaarensanomat.fi