Miekkailija ei tahdo joutua puhveliksi areenalle

– Ilokseni seudulla harrastettiin jo miekkailua, sillä Pedersören kansalaisopistossa, MI:ssä, oli aloitettu kurssi aiemmin samana syksynä. Myös jatkossa on tarkoitus pitää alkeiskurssi Pietarsaaressa ja jatkokurssi Pedersöressä, urheiluhalli Sportiksessa, suunnitelmat kuuluvat.

Keski-aika on vahvasti läsnä historiallisessa miekkailussa. Kansainvälisesti puhutaan Hemasta. Miekkailu on Heman näkyvin ja yleisin muoto, mutta lajiin sisältyvissä tekniikoissa voidaan käyttää tikaria, erilaisia potkuja ja painia.

"Tekniikoiden osalta luotan siihen, että olen oikeassa kunnes toinen todistaa, että olen väärässä".

Harjoitukset perustuvat vanhojen taisteluoppaiden ohjeisiin, varhaisimmat ohjeet ovat säilyneet 1300-luvulta asti.

– Enemmistö ohjeista tai manuskripteistä on peräisin Saksasta tai italiasta. Aikoinaan eli kaksi suurmestaria, saksalainen Johannes Liechtennauer ja italialainen Fiore dei Liberi, jotka kiersivät Euroopassa keräämässä miekkailusta tietoa. Saksalaisessa tyylissä ja italialaisessa tyylissä on havaittavissa vastaavia tekniikoita, mutta tyylien sekoittamista varotaan.

Tarina kertoo, että oppaisiin saatettiin tahallaan kirjata väliin väärää tietoa tekniikoista siltä varalta, että arvokas tieto joutuisi vääriin käsiin.

– Mestarit ovat kuolleet, joten lajin hengissä säilyminen on meidän harrastajien harteilla. Miekka elää tarinoissa ja se on edelleen vahva symboli. Hemaa on elvytetty hyvin, mutta täydellisiähän ohjeet eivät ole. Tekniikoita on parisataa ja edelleen käydään välillä kiivasta keskustelua miten tekniikoita käytetään ja niitä tulkitaan, Wilhelmsson huomauttaa.

Kiehtovaa historiallinen miekkailu on Wilhelmssonista mm. lajin kamppailullisen luonteen vuoksi; vastustaja vastustaa tekniikkaa. Sekin vaara miestä viehättää, että jos pysähtyy väärällä hetkellä, "kuolee".

– Liikkeiden tulee olla harkittuja ja tarkkaan laskelmoituja. Se taas vaatii laajaa ja syvää perehtymistä lajin saloihin.

Kontrolli on yksi avaintekijöistä.

– Miekan käyttäjä ei voi vain lyödä, muuten muuttuu puhveliksi joka vain juoksee sokeasti areenalla, kuten vanhoissa dokumenteissa varoitellaan. Yksi perussäännöistä on myös, että jos et tiedä miten teet oikein, tee parhaasi. Kun tiedät paremmin, tee paremmin.

– Tekniikoiden osalta luotan siihen, että olen oikeassa kunnes toinen todistaa, että olen väärässä.

Ei ole muuten mitään sattumaa, että liikkeet muistuttavat tanssia, Wilhelmsson huomauttaa ja kertoo, että vanhoissa italialaisissa ohjeissa jopa käytettiin aatelisväelle tuttujen tanssien sanoja tekniikan ja askeleiden oppimisen helpottamiseksi.

– Miekkailuhan oli aikoinaan vain aatelisten oikeus. Muut, syystä tai toisesta kättä pidempää tarvinneet tosin kiersivät sääntöä hankkimalla "langesmesserin", joka oli niin pitkä veitsi kuin mahdollista olematta kuitenkaan miekka.

Hanki terävä miekka vasta sitten kun et enää lyö itseäsi, Sebastian Wilhelmssonia evästettiin harrastuksen alkumetreillä.

– Sain huomata, että itseensä osuminen todella käy käden käänteessä, hän naurahtaa.

Omaan asearsenaaliin terävä miekka ilmestyi vasta kahdeksan vuoden päästä.

– En ole taistellut terävällä miekalla toista henkilöä vastaan. En halua riskeerata, että joku vahingoittuu tai tapahtuu vielä pahempaa, Sebastian Wilhelmsson sanoo.

Käytössä on mm. tylppä teräsmiekka, jonka terä on hiottu pyöreäksi.

– Pyöreä terä ei ainakaan suoraan satuta treenikaveria, hän huomauttaa.

Haavereiden osalta miekkailija on selvinnyt lähinnä paisuneella peukalolla. Kerran tuli viilto päähän liian suuren maskin vuoksi. Mustelmat ovat kaksintaistelua harrastavalle arkipäivää, mutta tilastollisesti miekkailu on Wilhelmssonin mukaan turvallisempaa kuin vaikkapa jalkapallo.

– Olen kilpaillut kahdesti ja kummallakin kertaa sijoituin yhdeksänneksi. Seuraavat kisat ovat tammikuussa. Harkitsen osallistumista.

Lajin harrastajia löytyy seudulta kaksikymmentä ja Wilhelmsson kaavailee paikallisen yhdistyksen perustamista. Harrastajien ikähaarukka on laaja; nuorimmat ovat teini-ikäisiä, vanhimmat plus viisikymppisiä.

– Historiallinen miekkailu sopii kaikenikäisille ja sitä voi harrastaa ilman, että taistelee. Treenit sisältävät myös useita yksin tehtäviä harjoituksia. Miekan käsittelytaidon kehittämisen ohella lajin termistö ja tärkeimmät tekniikat tulevat tutuiksi. Kurssilla keskitymme pitkämiekan harjoitteluun, kuten enemmistö suomalaista historiallisen miekkailun seuroista.

Suojavarusteet ovat arvatenkin a ja o. Kurssilla saa niskasuojat, maskit, suojahanskat sekä muoviset harjoitusmiekat. Ylle riittävät tavalliset sisäliikuntavaatteet.

– Tärkeintä on suojata pää eli silmät ja kädet. Oma miekka, maski ja hanskat halutaan yleensä hankkia melko pian. Takki ja kyynärpääsuojat sitten myöhemmin. Kyse ei ole aivan halvasta, joskaan ei kalleimmastakaan harrastuksesta. Maski maksaa noin sata euroa, miekka tuollaiset kaksisataa. Suojahanskat ovat kalleimmat, noin 250 euroa. Ne kannattaakin teettää mittatyönä, että saa viimeisen päälle sopivat ja käsiä suojaavat hanskat, Wilhelmsson evästää.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä