Paikallisuutiset

Sateinen ja lämmin alkukesä sai hyttyset liikkeelle - Vaalea vaatetus pitää hyttyset loitolla

PIETARSAARI

Moni on saattanut viime viikkojen aikana huomata hyttysten ilmaantuneen, jopa runsain määrin kiusaksi. Rovaniemen maakuntamuseossa Luonnontieteen amanuenssina työskenteleväJukka Salmela on tutkinut hyttysiä useiden vuosien ajan.

– Tarkkoja ennustuksia en lähde hyttyskantojen suhteen tekemään, mutta se on selvää, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi hyttysten määrään kesän aikana, hän sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keväällä ja alkukesästä kuuma ja kuiva ilma voi johtaa siihen, että lampi, johon hyttynen on munat muninut, kuivuu. Tällöin hyttyskannan voidaan olettaa jäävän tavanomaista pienemmäksi.

Hyttyset välttelevät aurinkoa, sillä ne kuivuvat helposti. Siksi ne ennemmin aurinkoisena kesäpäivänä odottelevat päivän hämärtymistä metsässä, esimerkiksi puiden rungoilla tai lehdillä. Luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela

– Tänä vuonna kuitenkin etenkin pohjoisemmassa Suomessa keväällä ja alkukesästä on satanut runsaasti, ja ilma on muutenkin hyttysten kannalta ollut sopivan lämmintä. Hyttysille suotuisat sääolosuhteet mahdollistavat runsaan hyttyskannan.

Suomessa hyttyslajeista ensimmäiset, kuten metsähyttyset, ilmaantuvat usein jo toukokuun puolen välin ja kesäkuun puolen välin tietämillä. Salmela muistuttaa, että viime vuosikymmenien aikana tapahtunut ilmaston lämpiäminen saattaa nykyisin aikaistaa hyttysten ilmaantumista.

– Jos alkukesästä on paljon lämpimiä päiviä, se saattaa jouduttaa myös muidenkin hyttyslajien kehitystä. Tällöin lennossa saattaa olla useita muitakin hyttyslajeja, jotka normaalisti esiintyisivät vasta myöhemmin kesästä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämä saattaa oletettavasti aiheuttaa sen, että hyttysten määrä voi tuntua huomattavan isolta, Salmela lisää.

Salmelan mukaan naarashyttynen löytää tarvitsemansa veriuhrin useita eri aisteja, kuten haju-, näkö- ja lämpöaistia hyödyntämällä.

Hyttyset voivat paikantaa uhrinsa muun muassa haistamalla ihmisestä erittyvää hiilidioksidia, vesihöyryä ja iholta erittyviä hajuja. Myös uhrin liikkeen, muodon ja värin hyttyset tunnistavat.

– Vaikka hyttysiltä onkin hankala välttyä ulkona liikkuessa, on esimerkiksi valkoisen ja keltaisen värin todettu olevan hyttyselle vähemmän mieluisampi kuin tummemmat värit. Sen sijaan siniset, mustat, ruskeat ja punaiset värit houkuttelevat hyttysiä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Salmela toteaakin, että ulkona liikkuessa kannattaa pukea ylle kevyt, vaaleanvärinen retkivaatetus, jonka kangasta hyttynen ei pääse läpäisemään.

– Siihen päälle kun lisää iloisen mielen, niin hyvä tulee, hän naurahtaa.

Mutta miksi hyttysiä näkee useimmiten juuri pimeissä paikoissa, kuten metsiköissä, kun taas avarammilla ja aurinkoisemmilla paikoilla hyttysiä on usein huomattavasti vähemmän?

– Hyttyset välttelevät aurinkoa, sillä ne kuivuvat hyvin helposti. Siksi ne ennemmin aurinkoisena kesäpäivänä odottelevat päivän hämärtymistä metsässä, esimerkiksi puiden rungoilla tai lehdillä. Osa hyttysistä on myös ilta-aktiivisia, joten ne eivät ole päiväsaikaan liikenteessä.

Vaikka hyttysiä pidetäänkin usein melko turhana ja ikävänä riesana, Salmela muistuttaa, että on niistä myös jotain hyötyäkin.

- Sekä naaras- että koirashyttyset käyvät syömässä mettä kukista, jolloin tapahtuu pölytystä. Lisäksi hyttyset toimivat ravintona monille muille eläimille, kuten useille eri hyönteisille, linnuille, sammakkoeläimille ja hämähäkeille.

Loppukesän hyttysmäärää Salmela ei halua ennustaa, mutta hän toteaa, että kesän ilmasto-olosuhteet vaikuttavat merkittävästi loppukesän hyttyskantaan.

– Jos tulisi oikein kuumaa ja kuivaa keliä pidemmäksi aikaa, hyttysmäärä vähenisi merkittävästi. Näin kävi viime vuonna heinäkuussa, jolloin hyttyset hävisivät runsain määrin. Sen sijaan sopivan viileä ja kostea keli tulee pitämään hyttyskannan isona.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Hyttynen

Hyttyset kuuluvat kaksisiipisten lahkoon eli sääskiin ja kärpäsiin joilla on vain yksi siipipari ja lentoa tasapainottavat surkastuneet takasiivet, väristimet.

Hyttyset ovat olleet maapallolla n. 200 miljoonaa vuotta ja tällä hetkellä tunnettujen lajien määrä on 3600.

Lajimäärä on suurimmillaan tropiikissa. Suomessa elää 41 eri hyttyslajia, joista metsähyttyslajia esiintyy eniten.

Hyttysten levittämien tautien vakavuus ja haitta vaihtelevat suuresti hyttyslajista riippuen. Esimerkiksi muun muassa Afrikassa esiintyvään, hyttysen levittämään malariaan kuolee vuosittain satoja tuhansia ihmisiä, kun taas Suomessa hyttysen levittämä Inkoon tauti aiheuttaa yleensä vain lyhytaikaisen kesäkuumeen.

Koirashyttynen elää lyhyen elämän, sillä se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee. Naaras juo ravinnokseen myös kukkien mettä.

Naaraat imevät verta, koska hedelmöittyneet munat tarvitsevat proteiineja kehittyäkseen. Hyttyset voivat munia useita eri kertoja, ja uusi veriateria tarvitaan aina munintakertaa varten.

Hyttysten pääasialliset veriateriakohteet ovat selkärankaisia eläimiä, kuten nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja erilaisia matelijoita.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1000 munaa. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä.

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta se saattaa kuolla monista eri syistä aikaisemminkin. Esimerkiksi kuivuus ja pakkanen hävittävät hyttyset nopeasti.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä