Paikallisuutiset

Anita Salmen kolumni: Mummoni ja kansanvalta

Kuva:

Muutaman viikon kuluttua on Suomessa eduskuntavaalien ennakkoäänestys. Varsinaiset vaalit ovat kuukauden päästä.

Äänestäminen on tärkeä perusoikeus. Suomalaiset saivat vuonna 1906 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Myös naiset saivat ensimmäisten joukossa maailmassa mahdollisuuden vaikuttaa.

Mummoni oli varttunut nuoruutensa ja osan aikuisuutta aikakaudella, jolloin Suomi oli vielä Venäjän vallan alla. Itsenäisyys, demokratia ja omiin asioihin vaikuttaminen oli hänelle tärkeitä. Hän sai elää lähes 97 vuotta ja käytti viimeiseen saakka vaikutusvaltaansa äänestäjänä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Moni asia muuttui hänen elinaikanaan, vaikka vähitellen. Vielä viime vuosisadan alkupuolella naisen asema oli heikko. Kodeissa oli miesvalta. Vuoden 1929 avioliittolaki turvasi naiselle oikeuden omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen, aviovaimo vapautui miehensä holhouksesta.

Mummo synnytti kuusi lasta, papan holhouksen alaisena, mikä kuulostaa kummalliselta, sillä hän oli täysi-ikäinen. Laki oli sellainen. Vasta seitsemännen, nuorimmaisen syntyessä, hän oli vapautunut holhousvallasta.

Mummo koki, että yksi ääni oli vaikuttamista. Nyt tosin asiat, joiden puolesta äänestämme, ovat hänen ajoistaan muuttuneet. Perusta on silti sama: yksi ääni ja samat mahdollisuudet vaikuttaa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan äänestysprosentti Suomessa sodan jälkeen ja 1950-luvulla oli suunnilleen nykypäivän luokkaa, niin valtiollisissa kuin kuntavaaleissa. Lukemat paranivat 1960- ja vielä 1980-luvuilla, ollen noin 80 prosentissa. Sitten ne alkoivat laskea.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yleensä presidentinvaaleissa, joka on pitkään ollut henkilövaali, prosentti on ollut muita vaaleja korkeampi. Edellisissä äänestysintoa laski toiselle kaudelle pyrkineen Sauli Niinistön ylivoimaisuus. Äänestysprosentti oli hienoisesti alle 70. Viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa se oli 70,1 ja kunnallisvaaleissa 58,8. Kehnoja lukemia ne ovat.

Äänestysinnon laskua esimerkiksi valtiollisissa vaaleissa on selitetty osin sillä, että puolueista on tullut liian samanlaisia. Toisaalta koetaan, että ei voida vaikuttaa mihinkään. Päättäjät ovat etääntyneet äänestäjistä.

Jos ei aiemmin ole tuntunut olleen asioita, joiden puolesta vaikuttaa äänestämällä, niin tällä kertaa niitä riittää. Voi silti olla hankalaa löytää sopivaa ehdokasta.

Ei oman ehdokkaan valinta ole hankalaa, jos miettii tarkkaan. Kenen ja minkä ryhmän ajattelee ajavan itselle ja yhteisölle tärkeitä arvoja ja asioita?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ainakaan ei kannata jättää äänestämättä, sillä silloin ei ainakaan voi vaikuttaa. ”Jos et eänestä, muut vie sinulta vallan”, olisi mummo ehkä todennut. Tosin hän ei osannut ajatella sellaista vaihtoehtoa, ettei äänestetä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä