Paikallisuutiset
Löytökissoista pieni osa päätyy alkuperäiseen kotiin - Kaulapantojen pito ulkokissoilla vähentää eläinten päätymistä löytöeläinkotiin
PEDERSÖRE
Tuhnulan koirahoitolan yrittäjänä toimivaSaija Sillanpää on pitänyt löytöeläinkotia Pedersöressä vajaan kolmen vuoden ajan. Löytöeläinkoti vastaa löytöeläimistä Pietarsaaren, Larsmon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn alueella.
– Löytöeläinkoti on vastaanottanut viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana reilut 400 kissaa ja noin 30 koiraa, hän kertoo.
Sillanpään mukaan löytöeläinkotiin päätyy kissanpentuja liukuhihnamaisesti syksyllä, kun ilmat alkavat kylmetä.
Jos kissa on koditon, se kaikesta ihmisen välinpitämättömyydestä huolimatta jatkaa sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti yritystä saada ihmisen huomiota. Saija Sillanpää Löytöeläinkodin hoitaja
– Leikkaamattomat ulkokissat saavat pentuja luonnossa, ja ihmiset löytävät pesästä lähteneitä kissanpentuja sitten esimerkiksi lenkkipoluilta. Kissa saa keskimäärin kuusi pentua kerrallaan, joten voi vain arvata, millainen kohtalo muilla metsään jäänneillä pennuilla on, hän harmittelee.
Aikuisia kissoja löytöeläinkotiin päätyy erityisen paljon talvisin, kun pakkaset alkavat kirimään 20 asteeseen.
– Silloin tänne päätyy kodittomia ulkokissoja, joilla on paleltuneita tassuja ja korvia.
Löytöeläinkotiin tuodut irtokoirat ovat palautuneet aina omistajilleen, ja etenkin rotukoirilla olevien mikrosirujen ansiosta koiranomistaja saadaan usein selville jo muutamassa minuutissa. Löytöeläinkodissa koirat joutuvat yöpymään Sillanpään mukaan usein maksimissaan yhden yön, ennen kuin ne palautuvat omistajilleen.
– Julkaisemme mikrosiruttomista sekarotuisista löytökoirista kuvia Facebook-sivuillamme. Usein löytökoirien kuvia myös jaetaan sosiaalisessa mediassa paljon aktiivisemmin kuin löytökissojen, joten osaltaan sekin voi vaikuttaa siihen, miksi koirat löytävät kissoja paremmin kodin.
Löytökissoilla on löytökoiria huonompi ennuste kodin löytymisessä, sillä vain noin 15 prosenttia löytökissoista päätyy takaisin alkuperäiseen kotiinsa.
– Kissaansa hakemaan tulevan omistajan on maksettava 15 euron hoitomaksu jokaiselta vuorokaudelta, jonka kissa on asunut löytöeläinkodissa. Valitettavasti usein on käynyt niinkin, että tämän kuullessaan kissaa hakemaan tulleet omistajat sanovatkin, ettei kissa olekaan heidän.
Sillanpään mukaan kunta on velvollinen maksamaan ensimmäiset 15 vuorokautta löytökissan hoidosta aiheutuvia kuluja, mikäli löytökissan omistajia ei tavoiteta.
– Kissalle pyritään löytämään uusi koti siinä ajassa mahdollisimman pian. Riski nimittäin on, että jos kissalle ei löydy ajoissa uutta kotia, ja tilat löytöeläinkodissa loppuvat, se voidaan joutua lopettamaan.
Sillanpää sanookin, että monien löytöeläinten pelastus olisivat sijaisperheet, joissa eläintä hoidettaisiin niin kauan, kunnes se löytää uuden kodin.
– Tällaisessa tilanteessa Pietarsaarenseudun eläinystävät -yhdistys maksaa kaikki eläimen hoidosta aiheutuvat kulut.
Sillanpää toteaa, että löytökissoja on vajaan kolmen vuoden aikana jouduttu lopettamaan yhteensä 35.
– Usein kissan lopettamisen taustalla on ollut syynä se, että kissa on ollut sairas, tai sitä ei ole pystytty käsittelemään esimerkiksi sen aggressiivisuuden takia, hän kertoo.
Sillanpää toivoo, että kissanomistajat mikrosiruttaisivat rotukissojen lisäksi myös maatiaiskissoja.
– Sirun hinta on noin 20 euroa, ja sen voi kätevästi ottaa vaikkapa rokotusten yhteydessä eläinlääkärissä, hän sanoo.
Mikrosirua oleellisempana Sillanpää pitää kuitenkin perinteisen kaulapannan käyttämistä kissalla, josta löytyy omistajan puhelinnumero.
– Tällöin kissan löytäneet voivat soittaa suoraan kissanomistajille, eikä kissan tarvitse tehdä turhaa lenkkiä löytöeläinkodissa.
Mistä sitten tietää, voiko esimerkiksi oman kodin pihalla naukuva kissa olla koditon vaiko pelkkä ohikulkumatkalainen?
– Koditon kissa on usein ulkoisesti raihnaisen näköinen. Turkki voi olla takkuinen ja samea, ja kollikissoilla saattaa myös näkyä paljon arpia.
Sillanpää sanoo, että vierasta kissaa ei saisi koskaan ruokkia, eikä sitä pidä mennä silittelemään.
– Jos kissa on koditon, se kaikesta ihmisen välinpitämättömyydestä huolimatta jatkaa sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti yritystä saada ihmisen huomiota ja päästä lämpimään.
Hän muistuttaa, että kissan sterilisoimisella tai kastroimisella vältyttäisiin myös monien kissojen löytökotiin päätymiseltä ja erityisesti kissanpentujen menehtymiseltä.
– Kastroimattomilla kollikissoilla reviiri voi olla jopa 10 kilometriä pitkä. Steriloidut ja kastroidut kissat ottavat itselleen paljon pienemmän reviirialueen.
Pietarsaarenseudun eläinystävät ry:llä on käynnissä kissojen sterilisaatio- ja kastrointikampanja, joka kestää aina maaliskuun puoleen väliin asti. Olemalla yhteydessä yhdistykseen, se voi maksaa puolet kissan sterilisaatiosta tai kastroinnista aiheutuvista kuluista.
Paikallisuutiset
