sunnuntai 26.5.2019 | 04:54
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Siirreltävässä pikkutalossa asumiskulutkin ovat pieniä: - Haluan pysyä vapaana niistä asioista, jotka koen turhaksi - kuten asuntovelka, sanoo asukas.

Minikokoisesta talosta tuli ratkaisu Mika Timgrenin toiveeseen saada oma paikka ilman pankkilainaa.

Pirkko Högkulla Pietarsaaren Sanomat+
Pe 1.3.2019 klo 06:30

Pietarsaari

Siihen, että Mika Timgren asuu noin 20 neliön pikkutalossa löytyy monenlaista syytä taloudellisista käytännöllisiin, ideologisista henkisiin. Veneenrakentaja, puuseppä, puutarhuri ja musiikintuottaja rakensi itselleen pienen ja siirreltävän talon järeälle kuorma-auton etuakselille. Liikuttelemiseen ei vielä ole ollut tarvetta, mutta ei Timgren avovaimoineen aio loputtomiin asustella työpaikkansa Pietarsaaren Veneveistämön pihassakaan. Tie voi joskus viedä vaikkapa etelämmäksi - ei ainakaan pohjoiseen. Takana on kuitenkin vasta ensimmäinen talvi, joka näytti kyntensä. Paukkupakkasilla sisälämpötila laski yhteentoista yön aikana. Siinä uutta tulta aamuvarhain puuhellaan kohmeisin käsin virittäessä mielessä kävi, että pitäisi varmaan vaihtaa lattian sahanpuruesitykset parempaan pellavaan, ehkä myös hankkia ikkunoihin kylmää eristävät verhot.

Taloprojekti seisoi välillä puolikin vuotta, mutta viime lokakuussa oli muuttovalmista muovittomaan tupaan, jossa neliöt ovat kirjaimellisesti maksimaalisessa hyötykäytössä. Aivan valmis pikkutalo ei ole, yhdistetty sauna/kylppäri ja lukunurkkaus ja/tai konttori puuttuvat vielä, tai oikeastaan ne ovat työn alla. Lukunurkkaus rakentuu makuuparvelle vievien portaiden alle, missä on jo pieni ylöskäännettävä kirjahylly odottamassa. Sauna sijoittuu siihen vastapäätä.

– Päätimme rakentaa ajan kanssa ja kun on rahaa. Haluamme pysyä vapaana niistä asioista, jotka koemme turhaksi - kuten asuntovelan, Mika Timgren huomauttaa.

Tämän vuoden projektina on sauna. Saunaan tulee pieni istuinamme, sen päälle nostettavat lauteet, puulämmitteinen kiuas vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä, kompostivessa ja lattiaan korkkimatto, kuuluvat suunnitelmat.

Vakituiseen asumiseen rakennus on sisämitoiltaan käsittämättömän pieni; leveys 2,5 metriä, pituus 8,5 metriä korkeimman kohdan kurottaessa 4:ään metriin. Hyvällä suunnittelulla käytettävissä oleva tila on kokoaan suurempi ja neliöt maksimaalisessa hyötykäytössä. Samaa kaikki vieraatkin ihmettelevät, Timgren naurahtaa.

Hän päätti rakentaa oman pikkutalon kun sopivan asunnon löytyminen ja vielä kohtuullisilla kustannuksilla tuntui toivottomalta.

– Tiedän tasan tarkkaan mistä ja miten tämä on tehty. Perusteellisempi siivous vie kaksi tuntia. Muuttaminen hoituu nopeasti jälkiä jättämättä. Kun joskus tiedämme mihin asetumme, koti otetaan mukaan.

– Nyt saadaan olla veistämön pihassa, käyttää vettä ja vessaa, kiitokset paikan samanhenkisen omistajan.

Keittiön päälle on rakentumassa oleskelutila, sen lopulliseen valmistumiseen asti olohuoneen virkaa toimittaa modernisti avokeittiö. Tehokkaammaksi lämmönlähteeksi Timgrenin tuunaaman vanhan Högforsin puuhellan viereltä löytyy tiskipenkkiä, avokuivaustelinettä, pois edestä eli ylös käännettäviä hyllyköitä. On ruokapöytä, reilunkokoinen sohva, sen yläpuolella seinällä kitara ja vitriinikaappi, edessä käsistään kätevän isännän tekemä sohvapöytä ja sulavalinjainen jakkara nahkaistuimella muistona Terjärv slöjdskolanista puusepän oppivuosilta. Makuupaikka löytyy parvelta tulevan saunan päältä. Sinne johtavat askelmat, joita pitkin kulkiessa on väliä, kummalla jalalla astuu ensin. Henkarivaatteille on tarkoitus raivata tilaa makuuparven viereen katonrajaan, mistä ne saa laskettua köydellä alas.

Vesi asuntoon tulee ja menee kun sitä tuo ja vie sangolla kantamalla naapurihallin kraanasta. Sähköä kännykän, pienen kaiuttimen ja seitsemän tuuman ipadin lataukseen saa auton akusta invertterillä. Valoa päivän pimeimpiin hetkiin tarjoavat kynttilät ja patterilla toimiva lamppu.

– Jääkaappina toimii ikkunan väli, kesäksi rakentuu maakuoppa, Mika Timgren esittelee.

Työnjälki kertoo kaikkialla rakkaudesta ja ymmärryksestä puusepän töihin ja käsillä tekemiseen. Ympärillä on paljon kaunista puuta; koivua, mahonkia, tammiparkettia, haapaa. Ratkaisut näyttävät loppuun asti ajatelluilta, mitä ne ovatkin. Mika Timgren kertoo käyttäneensä kuukausikaupalla aikaa talon ja sisätilojen millintarkkaan suunnitteluun, ilman 3D-ohjelmaa se tuskin olisi onnistunut.

Seinissä on eristeenä pienen ekologisen jalanjäljen jättäviä 10 senttisiä pellavalevyjä, katossa samaa sorttia, mutta paksumpana.

– Lattiaan laitoin sahanpurua, mikä taisi olla vikatikki. Ei se pärjää kylmää vastaan.

Asumiskulut ovat minitalossa minimiluokkaa.

– Ruoka/käyttövettä menee päivässä noin 15 litraa, saman verran peseytymiseen. Viisitoista litraa vastaa suunnilleen kahta vessan huuhtelua, Timgren suhteuttaa.

Tiskivesi valuu altaasta suoraan sankoon ja edelleen vessan huuhteluun kannettuna.

Lämmityskulut ovat tältä talvelta 75 euroa, mikä meni klapeihin.

– Kylmällä ilmalla kuluu neljä halkokorillista viikossa, tosin tammikuussa ei mennyt yhtään puuta kun olimme muualla.

– Ruokaa valmistan usein spriikeittimellä. Hybridipuuhella kun on paitsi tehokas myös äkkilämmin eikä se varaa lämpöä, minkä vuoksi pitäisikin vielä kehitellä vesikiertoista lämmityssysteemiä.

Rakentamisen kokonaiskustannuksista ei ole tullut pidettyä tarkempaa laskua. Suuri osa lautatavarasta on ostettu, osa saatu lahjoituksena. Kalusteet on hankittu pikkurahalla sieltä täältä, katon kaunis kristallivalaisin kynttilöineen on fammun peruja.

Pienesti ja edullisesti asuminen on Timgrenille tuttua. Edellinen asunto oli itseasiassa tätäkin pienempi, ei edes aivan viiden neliön vaunu, joka oli parkkeerattuna niin ikään veneveistämön pihapiiriin. Vaunussa vierähti yksi talvi.

– Tilaa oli niin vähän, että kun levitti sängyn ei ovea saanut auki. Mutta se oli omaa, mikä tuntui oikein hyvältä yhteisöasumisen jälkeen, vertailee Mika Timgren.

Miksikö, Mika Timgren naurahtaa kysymykselle.

– No, koen ainakin, että näin elämä on pitkälle omissa käsissä, se on yksinkertaista ja olen vapaa monesta täytymisestä. Onhan minulla auto, moottoripyörä - itseasiassa kaksin kappalein, yksi ajossa, toinen kunnostuskohteena. Katson sarjoja ipadistäni, pidän ruuanlaitosta, viljelen mielelläni omaa ruokaa, syön lihaa ja kasvisruokaa, rakentelen sähkökitaraa. Yritän ankkuroitua nykyhetkeen, mutta en etsi elämän tarkoitusta enkä usko mihinkään erityiseen. Uskon, että vähempi kuorma riittää. Toki elättelen - kukaties utopistista - unelmaa omavaraistaloudesta, ja toimivasta keittiöstä, hän listaa pilke silmässä.

Asuminen monella mittarilla mitattuna vaatimattomasti pikkutalossa merkitsee Timgrenille paluuta perusasioiden äärelle. Hän kuvaa kuinka voittajafiilis herää kun huomaa oppineensa hyödyntämään päivänvaloa askareiden tekemiseen, saa veden kannettua sisälle ja tulen hellaan.

– Nautin itse prosessista enkä niinkään keskity lopputulokseen. Nyt on näin. Huomenna voi olla toisin.

Lämmityskulut ovat tältä talvelta 75 euroa, mikä meni klapeihin.

Ratkaisu asuntopulaan?

Tiny house eli pikkutalo rakennetaan tyypillisesti trailerin tai peräkärryn päälle, jotta sen voi tarvittaessa siirtää pyörillä toiseen paikkaan.

Mika Timgrenin pikkutalossa on noin 20 neliötä, huonekorkeutta neljä metriä. Pieni keittonurkkaus, oleskelutila, makuupaikka parvella ja sen alle rakentuu vielä sauna/kylppäri kompostivessoineen. Avainsanana on neliöiden käytön millintarkka suunnittelu ja fiksut ratkaisut kuten ylös käännettävät hyllyköt.

Ei juoksevaa vettä eikä viemäröintiä. Tiskivesi menee vessan huuhteluun, vettä saa sangolla kantamalla, sähköä auton akusta invertterin kautta.

Valonlähteenä kynttilät ja patterilla toimiva valaisin.

Jääkaappina ikkunaväli, kesäksi rakentuu maakuoppa ruoan säilytykseen.

Asukkailla yhtenä eteenpäin vievänä voimana halu pysyä vapaana kaikesta, mikä on turhaa - kuten asuntovelka.

#