Urheilu

Koira ja ihminen kehittävät toisiaan – PKS Agility palkittiin vuoden seurana sekä Pietarsaaressa että valtakunnallisesti

Agility on laji, josta ei vauhtia puutu. Se on koiran ja ihmisen välistä yhteistyötä, jossa pyritään samalla kehittämään koiran toimintakykyä ja älykkyyttä. Se on jännitystä ja adrenaliinia huokuva laji, joka soveltuu kaikenlaisille harrastajille.

Agilityssä koiralle rakennetaan esterata, joka koiran tulee ihmisen ohjaamana suorittaa mahdollisimman virheettömästi ja nopeassa ajassa. Se ei ole siis ainoastaan hyvää liikuntaa koiralle, vaan myös koiran vieressä rientävälle ohjaajalle.

Suomeen agility saapui vuonna 1986 ja muutama vuosi myöhemmin sitä harrastettiin jo Pietarsaaressakin. PKS Agility-jaoston nykyinen puheenjohtajaAnders Virtanen on ollut aktiivinen agilityn harrastaja aivan ensimmäisten joukossa.

– Aloitimme harjoitukset hiekkakentällä, jossa nykyään on Jaron junioreiden harjoituskenttä. Maa oli epätasainen ja esteitä vähän. Aktiivisia harrastajiakin vain muutamia. Myöhemmin saimme myös hallin vuokralle, mutta alustana oli silloin vielä kova betonilattia, muistelee Virtanen.

”Seuramme pyörii täysin talkoovoimalla. Reippaat talkoolaisemme ovatkin suurin syy siihen, että tämä kaikki on mahdollista.” Anders Virtanen

Vaikka puitteet olivatkin aluksi vaatimattomat, ei se hidastanut innokkaita harrastajia. Vuonna 1993 järjestettiinkin Pietarsaaren ensimmäiset agilitykisat. Siinä vaiheessa oltiin myös jo siirrytty vanhalta hiekkakentältä Kråkholman kentälle, joka vielä tänäkin päivänä toimii seuran harjoitus- ja kilpakenttänä.

Agility-jaosto on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt, aivan kuten suhteellisen nuori lajikin. Olosuhteet ovat parantuneet ja harrastajamääräkin on moninkertaistunut. Tällä hetkellä Pietarsaaressa agilityä harrastaa noin reilu 70 koiraa ja kouluttajia on kymmenisen kappaletta.

Nykyään myös Teollisuustiellä sijaitseva treenihalli on ympärivuotisessa käytössä, eikä alustakaan ole enää betonia. Treenimaksuilla mahdollistetaan hallin vuokraus ja ylläpito.

– Olemme siirtyneet betonilta keinonurmelle, toteaa Virtanen tyytyväisenä.

PKS valittiin Vuoden seuraksi 2018 urheiluväen Mitaligaalassa Pietarsaaressa. Lisäksi se valittiin myös koko Suomen Vuoden agilityseuraksi Suomen Agilityliiton syyskokouksessa.

– Seuramme pyörii täysin talkoovoimalla. Reippaat talkoolaisemme ovatkin suuri syy siihen, että tämä kaikki on mahdollista. Myös yhteistyö Pietarsaaren kaupungin kanssa on ollut tärkeässä osassa. Saamme vuokrata kaupungilta Tellushallia vuosi toisensa jälkeen, ja se taas mahdollistaa kilpailuiden järjestämisen. Lisäksi jäsentemme hyvä menestys kilpakentillä on vaikuttanut seuramme menestykseen.

Tulevaisuudessa seura jatkaa toimintaansa kuten tähänkin saakka.

– Toiminta jatkuu tavalliseen malliin. Treenataan ja kilpaillaan normaalisti. Sen verran kuitenkin jarrutellaan, että mitään suuremman kokoluokan kisaa ei Pietarsaaressa ole tänä vuonna luvassa, paljastaa Virtanen.

PietarsaarelainenKirsi Oja on yksi monista agilityyn hurahtaneista. Oja on aktiivinen koiraharrastaja ja koiria löytyy kotoa jopa viisi kappaletta. Agilityn lisäksi harrastuksiin kuuluu myös muun muassa Toko, Rally-toko sekä pelastuskoiratoiminta. Agilityä on tullut harrastettua noin neljä vuotta.

– Agilityssä on sellainen yhdessä tekemisen ilo. On hienoa nähdä, kun koira kehittyy ja samalla myös oma luotto tekemiseen kasvaa, Oja kertoo.

Harrastaa voi kuka vain, ja vaatimuksia ei koiran soveltuvuuskokeen lisäksi juurikaan ole.

– Ohjata voi omien lähtökohtien mukaan. Edes pyörätuoli ei estä harrastamista. Enemmän ne rajoitukset tulevat sitten vastaan siellä koiran terveyden puolella.

Lemmy-koiran kanssa Kirsi harrastaa aktiivisesti agilityä, ja omatoimitreeneihin pääsee Lina-koirakin mukaan. Tämän porukan agilityvuosiin mahtuu paljon hyviä muistoja.

– Yksi hienoimmista hetkistä agilityn parissa on varmasti se, kun teimme Lemmyn kanssa luokanvaihtoon oikeuttavan nollatuloksen eli Luvan, ja se vei meidät askeleen lähemmäksi korkeampaa kisaluokkaa. Se tuntui aivan mahtavalta, enkä ollut kisaamaan lähtiessä ollenkaan osannut odottaa sellaista tulosta, muistelee Kirsi hymyillen.