Paikallisuutiset

Runeberginviikko tarjoilee satuja, valheita ja unelmia

Kulttuuriviikko tuo Pietarsaareen mm. kirjailijat Rafael Donnerin, Tapio Koivukarin, Virpi Vairisen, Lars Sundin, Peter Sandströmin, käyrätorvensoittaja Martin Owenin ja lavarunoilija Solja Krapu-Kallion.

Pietarsaari

Vuoden Runeberginviikon ainekset ovat perinteiseen tapaan kirjallisuus, kirjailijavieraat ja musiikki laidasta laitaan. Tällä kertaa lauantaista lauantaihin 2.-9. helmikuuta tarjoiltavan kulttuuriviikon reseptiä maustetaan teatterilla ja useammalla keskustelutilaisuudella, joiden otsikot kysyvät mm.. Ja keitä me olemme? Missä musiikki alkoi... ja jatkuu. Kirjailijat Virpi Vairinen ja Tapio Koivukari ovat niin ikään kysymysten äärellä runoilija Kari Ilmosen moderoimassa tilaisuudessa, jossa musiikista vastaa St. Petersaari Trio. Miehen muuttuvaa roolia saapuvat puolestaan viikon aikana pohtimaan Rafael Donner, Lars Sund, Peter Sandström ja Johannes Ekholm. Myös Sykkeessä sydämen kahden -näytös kuvitellusta rakkausrunokirjeenvaihdosta Eino Leinon ja L. Onervan välillä on yksi viikon monista kohokohdista.

Joukko esiintyjiä, ohjelmatarjojia ja työryhmän jäseniä kokoontui tiistaina After Eightiin kertomaan kulttuuriviikon tarjonnasta. Porukan paljous selittyy sillä, että komeaan kattaukseen tarvitaan runsain mitoin luovuutta, osaamista ja lukuisia käsipareja. Mutta on tulevalla yleisölläkin kokoa, tuollaiset 4 000 kuulijaa, kun otetaan koulut ja päiväkodit mukaan.

KulttuurisihteeriMarja-Leena Hyytinen avasi alkajaisiksi Runeberginviikon otsikkoa. Satuja, valheita ja unelmia on saanut inspiraationsa Wava Stürmerin runokokoelmasta Det är ett helvete att måla himlar.

– On elämässä sitten miten on, oikeutta unelmiin ei kukaan voi viedä, Hyytinen toteaa.

Mikähän osuus tarjoilee valheita?

– Kaikki kaunokirjallisuus. Sehän perustuu fiktiona lähtökohtaisesti valheeseen, nauraaKari Ilmonen.

Ilmonen aikoo moderaattorina keskusteluttaa Tapio Koivukaria ainakin tämän kirjoista Unissasaarnaaja, joka voitti Runeberginpalkinnon 2016, sekä uusimmasta teoksesta Poltetun miehen tytär.

– Virpi Vairinen on puolestaan nuoremman polven runoilija, josta tekee mielenkiintoisen mm. se, että hän on Nokturno.fi-portaalin päätoimittaja. Tämä suomalainen runoussivusto julkaisee digitaalista ja kokeellista runoutta, mikä hämmentää minua. Se on minulle vieras tapa esittää lyriikkaa, Ilmonen kertoo.

Pietarsaaren bändikulttuuria avaavasta keskustelusta odotetaan niin ikään vilkasta. Miten Jeppiksen bändikulttuuri alkoi, mitkä tekijät vaikuttivat ja tekivät siitä ainutlaatuisen? Mitkä ovat tämän päivän haasteet ja miten bändikulttuuri Pietarsaaressa jatkuu? Ainakin näitä kysymyksiä on tarkoitus ruotia moderaattorin tehtäviä hoitavan Ilmari Heinosen johdolla mm. Hannu Lindblomin, Lars Sundin, Lisen Sundqvistin, Björn Johanssonin, Sassa Nygårdin, Christine Stenin ja Bo-Anders Sandströmin seurassa.

Luvassa on myös nostalginen katsaus 1960-1980-luvuille kun kämppäkulttuuri kukoisti ja likimain jokainen tyhjilleen jäänyt talo jatkoi elämäänsä treenitilana. Oli virkeästi toimivia musiikkiyhdistyksiä, Jeppis Musa ja Forte.

– Toivottavasti tilaisuus soittaa muistojen kanteleita vanhemmissa ihmisissä, toivoo Heinonen.

Nykyisten bändien osalta Heinosta surettaa puuttuvat keikkamahdollisuudet.

– Treenikämppä on tärkeä, mutta tarvitaan myös esiintymisiä yleisölle. Ilman niitä bändi kuolee.

Hanna Patana, Keski-Pohjanmaan konservatorion käyrätorvensoiton lehtori Kokkolasta, nostaa esille Kokkolan Torvipäivien kamarimusiikkikonserttia, jossa kuullaan intiimi kattaus käyrätorvimusiikkia klassisesta nykypäivään. Nuoren suomalaisen säveltäjän, Artturi Röngän, soolokäyrätorviteoksen kantaesittää BBC Symphony Orchestran soolokäyrätorvensoittaja Martin Owen. Lyyristä kuultavaa kauneimmasta päästä, Hanna Patana kokee.

– Jos joku vielä luulee, että käyrätorvimusiikki on tuuttausta ja marssia, niin rohkeasti kuulolle vaan.

ps@pietarsaarensanomat.fi