Paikallisuutiset

Teinipoika ihaili 70-luvulla Purmo-tuotteen hitsareita – nyt hän on alansa ykkönen Ruotsissa

Puhelimeen vastataan heti ja vakaalla äänellä.

Kännykkä sijaitsee Ruotsin eteläkärjen Ystadissa, jonka suomalaisetkin tuntevat todella hyvin. Nivalassa ja Halsualla asti tiedetään, että Pietarsaaren kokoisessa, vajaan 20 000 asukkaan kaupungissa tehtaillaan kasapäin murhia, ihmiskauppaa ja muita rikoksia.

Puhelu ei kuitenkaan liity kirjailija Henning Mankellin mielikuvitukseen eikä fiktiivisen rikoskomisario Kurt Wallanderin loppumattoman tuntuiseen taisteluun pahaa vastaan.

Aihe on suorastaan päinvastaisesta laidasta, ja mitä suurimmassa määrin myönteiseen kehitykseen kytkeytyvä.

– Competens, Hanhineva, kuuluu luurista heti linjan auettua.

Pietarsaaressa syntynytKari Hanhineva on viettänyt pääosan elämästään, yli 40 vuotta, Ruotsissa.

Suomenkieli on edelleen hyvää, mutta sen soinnista on helposti kuultavissa, mitä kieltä hän on pääsääntöisesti puhunut viimeksi kuluneet vuosikymmenet.

Hanhineva on tuore Ruotsin mestari, ja laji on hitsauksen opettaminen.

Hänet palkittiin vuoden hitsausopettajana, ja merkittävässä roolissa tunnustuksen saamisessa olivat hänen omat oppilaansa.

Kompetenssi tarkoittaa esimerkiksi pätevyyttä tai kelpoisuutta. Competens on Ruotsin kattava konserni, joka tarjoaa aikuiskoulutusta monille eri aloille.

Kari Hanhineva sai tehtäväkseen pystyttää hitsauslinjan Ystadiin vuonna 2015. Tavoite oli ei enempää eikä vähempää kuin kouluttaa Ruotsin parhaat hitsaajat työmarkkinoille.

Päämäärän toteutumisesta saatiin ensimmäiset merkit tuota pikaa. Hanhineva ei ole ensimmäinen valtakunnallisesti palkittu koulun vielä lyhyessä historiassa.

Vuosi sitten Ruotsin vuoden hitsausoppilaaksi valittiin hänen kouluttamansa Magdalena Hansen. Naisten menestys äkikseltään miesvaltaiseksi miellettävällä alalla ei ole Hanhinevalle mikään yllätys.

– Minulla on tälläkin hetkellä koulutettavana kolme naista, ja he kaikki ovat jo saaneet työpaikan. Aikanaan, kun olin töissä Pietarsaaressa Ja-Ro:lla, naiset hitsasivat titaania. Se on vaikeaa hitsattavaa, mutta he olivat hyviä ja kunnon saumaa tuli.

Nyt 62-vuotias Kari Hanhineva meni teini-ikäisenä Purmo-tuotteelle varastomieheksi. Seurattuaan hetken lämpöpatterifirman hitsareiden työtä hän tiesi, mikä hänestä tulee isona. Paluuta ei sen jälkeen ollut.

– Rauman telakka etsi ilmoituksella hitsaajakoulutettavia ja tarjosi kurssin, asunnon ja töitä.

Valmiina hitsaajana hän sai Pietarsaaren Wärtsilästä työpaikan ja siirtyi pian Ja-Ro:lle hitsaamaan ruostumattomia kattiloita.

Armeijan hän kävi Vaasassa. Sitä ennen pikku lomalla Hanhineva kävi Tukholmassa ja koukuttui näkemästään.

– Seikkailunhalu tuli päälle, jotain muuta piti saada. Ruotsissa oli jo väritelkkarit ja paljon muutakin, mikä oli Suomea edellä. Sainkin paikan göteborgilaiselta telakalta.

Elämänuransa löydettyään Kari Hanhineva päätti edetä ammatissaan aina vain pitemmälle. Tasaisen tavallinen puurtaminen ei ole hänen tapansa toimia.

– Olen ollut aina kilpailuhenkinen ja halunnut olla paras siinä mitä teen, hän myöntää reilusti.

Kun taskussa olivat korkeimmat arvosanat eli viitoset kaikista hitsausalan kokeista, sana kunnianhimoisesta taitajasta levisi. Pian hänelle tarjottiin eräästä hitsauskoulusta väliaikaisen opettajan paikkaa. Elettiin vuotta 1979.

Parin vuoden kuluttua hänellä oli jo opettajakorkeakoulu käytynä ja latu auki tulevien osaajien kouluttajana.

Hanhinevalla on kansainvälisen hitsausspesialistin (IWS) ja hitsaustarkastajan (IWI) pätevyydet, ja hän voi myöntää sen mukaiset lisenssit. Kouluttajana hänen tavoitteenaan on avata oppilaille työmarkkinat ympäri maailmaa.

– Tapaan motivoida oppilaitani näyttämällä kuvia työuraltani Yhdysvalloista, Venezuelasta, Islannista ja muualta. Hyvällä hitsaajalla on ammatissaan mahdollisuuksia vaikka mihin.

Ruotsissa osaavat hitsaajat viedään käsistä. Ystadin kurssin hyväksyttävästi suorittaneet ovatkin työllistyneet sataprosenttisesti.

– Saan joka viikko puhelinsoittoja, joissa kysytään hyvää hitsaria. Sellaisen täytyy osata lukea piirustuksia, hallita 2–3 hitsausmenetelmää hyvin ja olla kiinnostunut työstään.

Kari Hanhinevan aloittaessa työuraansa hommiin kuului vain hitsaaminen sen jälkeen, kun levyseppä oli palastellut osat valmiiksi. Nyt hitsaaja on moniosaaja ja tekee asiat alusta loppuun.

Koulupäivän käytännön rajat Hanhineva paaluttaa ns. vanhan liiton pyykeillä. Tuloksia ei synny ilman säntillisyyttä ja järjestystä.

– Jotkut voivat tykätä, että olen liiankin kova kurinpitäjä, mutta tärkeämpää on töissä olevien palaute siitä, että se oli hyväksi.

Hanhinevan kouluun ei esimerkiksi tulla silloin kun huvittaa. Jos aamu alkaa vartin yli seitsemän, kaikki ovat paikalla. Ja iltapäivällä tilojen siivous käynnistyy puoli neljältä eikä kymmenen yli kolme.

– Oppilailleni sanon, että olen saanut kurin pelaamaan Ruotsin pahimmissa vankiloissa, joten kyllä se onnistuu täälläkin, hän naurahtaa.

Malmössä, Härnösandissa ja Nyköpingissä muurien takana istuneet vangit ovat saaneet ammattitaidon hänen vetämillään hitsauskursseilla.

– Niissä olen oppinut olemaan jämpti. Oikein hyvin ovat opit menneet perille.

Asiaa lienee edesauttanut jokunen opettajan ominaisuus – kuten 193 senttiä, 115 kiloa ja komentoäänestä tunnistettava suomalainen korostus.