Kesällä on lupa lomailla, juhlia ja ottaa rennosti
MAINOS
Kesäkaudella lomaillaan runsain mitoin. Se on selvä asia, kun puhutaan yleisesti suomalaisten kesän vietosta. Vaikka tänä vuonna osalla saattaa olla edessä ns. lomaton kesä, on valtaosalla suomalaisista lomat kuitenkin vielä pitämättä. Suomalaisten lomanviettoa ja lomaan liittyviä asioita on kartoitettu eri toimijoiden teettämillä kyselyillä ja tutkimuksilla. Loma koostuu pienistäkin iloista ja asioista, mutta millaisia elementtejä lomailu voi normaalisti sitten pitää sisällään?
Lomailun lisäksi kesä on erilaisten juhlien aikaa. Kesäsää jaksaa puhuttaa ja olla arvuutteluiden kohde vuodesta toiseen. Suomalaisille teetettyjen tutkimusten mukaan onkin todettu, että eräs vuotuinen säästökohde suomalaisille on kesäkauden loma, joten silloin todellakin on lupa rentoutua ja hieman hemmotella itseään. Suomessa lomakaudella tarkoitetaan vuosilomalain mukaan toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välistä aikaa. Useana vuonna on tullut ilmi, että ehdottomasti suosituin lomakuukausi on heinäkuu. Tämä ilmeni siitä, että noin 33% Suomen työvoimasta piti lomansa tuolloin Tilastokeskuksen kyselyn mukaan.
Millaisella budjetilla suomalaiset yleensä lomailevat?
Kesä on siis varsin odotettu ja rakas kausi Suomessa. Se on myös valtaosalle lomailuaikaa. Yleisesti suomalaiset rahoittavat lomansa omilla palkkatuloilla sekä säästöillä. Suomessa on tapana ottaa lomailu tosissaan, joten sitä varten säästetään rahaa. Jotkut säästävät palkastaan, jotkut lottoavat, toiset toivovat lisärahaa esim.NetBet nettikasino -sivuilta.
Osa lomasta voidaan rahoittaa myös muilla tuloilla. Osa lomailijoista on nimittäin hankkinut itselleen lisätulolähteitä, jotta lomabudjettia voidaan kasvattaa. Jotkut lomailjoista turvautuvat kuitenkin ulkopuoliseen rahoitukseen, kuten lainaan. Ensisijainen lisätulon lähde on joko hyödyttömäksi jääneiden tavaroiden myynti tai mahdolliset saatavilla olevat lisätyöt.Nordean teettämässä tutkimuksessa kerrotaan suomalaisten arvioivan käyttävänsä kesälomaansa vuonna 2019 noin 1200 euroa kotitaloutta kohden. Luku on edeltäviä vuosia pienempi, sillä se on pienentynyt tasaisesti huippuvuosista 2006 ja 2009. Tuolloin kesälomailuun tarkoitettu budjetti oli noin 1600 euroa kotitaloutta kohden. TuoreRadiomedian teettämä tutkimus osoitti kuitenkin että valtaosa suomalaisista ei miellä oman kulutuskyvyn laskeneen, kun ajatellaan käynnissä olevaa lomakautta.
Loma-aikaan säästäminen on suositeltavaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin se ei rasita henkilökohtaista taloutta liikaa. Esimerkiksi, jos vuoden aikana perheen kummatkin vanhemmat säästävät vuoden ajan joka kuukausi lomansa varalle 50 euroa, saavat he kerrytettyä lomabudjettiinsa jopa 1200 euron summan. Täten suhteellisen pienellä panostuksella saa kerättyä loman varalle mukavan suuruisen käyttöbudjetin.
Mitä aktiviteetteja ja puuhia suomalaisten lomailuun oikein kuuluu?
Suomalaiset ovat matkustelleet perinteisesti lomillaan paljon ulkomaille. Esimerkiksi, vuoden 2018 touko-elokuussa ulkomaille tehtiin 3,2 miljoonaa vapaa-ajan matkaa. Matkakohteista Eurooppa on vetovoimainen monella kohteillaan: erityismaininnan saavat Turkki, Espanja, Italia ja Kroatia. Vastapainoksi on toki myös helppo todeta moneenkin eri lähteeseen vedoten, että me suomalaiset olemme mökkikansaa. Nimittäin kesämökkejä oli vuoden 2018 tilastojen mukaan karvan verran alle 501 000 kappaletta. Tilastokeskuksen taulukosta selviää edelleen, että mökkivaltaisin kunta löytyy Savon sydämestä - Kuopiosta. Espoon sisältävä löytyvä Kauniainen on puolestaan ainoa kunta Suomessa, jossa ei ole yhtään kesämökkiä.
Poikkeuksellinen vuoden 2020 alku on oletettavasti muuttanut usean lomanviettäjän suunnitelmia. Jo aiemmin mainitun Radiomedian kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista aikoo joka tapauksessa edelleen lomailla kesällä. Lomasuunnitelmia ovat muuttaneet peruuntuneet ulkomaanmatkat kuin myös kesäfestarit. Lisäksi esimerkiksi riskiryhmissä olevien sukulaisten tapaaminen on harkinnan alla tai harmillisesti kokonaan peruutettu. Suurin osa kesälomailijoista aikoo myös mökkeillä. Kesämökkeilyn lisäksi matkailu kotimaassa näyttäisi olevan tämän vuoden hitti kaiken kaaoksen hellittäessä. Vaihtoehtoina on edellisten lisäksi arkinen lomailu kotona sekä lähiseudulla ja lähialueilla retkeily. Lomailuun kuuluu monessa muodossa hemmottelu, joten myös valtaosan suunnitelmiin kuului ravintolassa syöminen.
Suomalaiset ovat tavoitettavissa lomallakin
Suomalaiset ovat monilla mittareilla sen verran tunnollista kansaa, että pysyvät toistensa tavoitettavissa lomailusta huolimatta - vaikkakin samaan kyselyyn vastanneista puolet kertoi pitävänsä etäisyyttä digitaalisuuteen lomansa aikana. Tämä ilmenituoreestaTNS:n kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastanneista ihmisistä sähköpostejaan lukee päivittäin 90% ja tulleisiin viesteihin jopa 80% vastaa saman päivän aikana. Huimat 98% vastanneista ovat tavoitettavissa puhelimitse ja viestitse saman vuorokauden mittaan. Heti luuriin on vastaamassa 35% ja tunnin sisälläkin jopa 34% vastaajista. Tämä jos jokin kertoo hyvin kuuliaisesta kansasta - tai kenties siitä, että puhelin kulkeutuu ihmisten mukana joka paikkaan. Kyselyssä ilmeni, että lomailun aikana ei kaikilta unohdu työasiat nimittäin kyselyyn vastanneista miltei 40% lukee töihin liittyvät sähköpostinsa lomallakin. Lisäksi yli kolmannes lomailijoista vastaa töihin liittyviin viesteihin lomallaan.
Kesällä on läheisyyttä ja romantiikkaa
Moni on varmasti kuullut erilaisia lausahduksia kesäheiloista. Toukokuun helluntailta löytyy nimittäin sellainen sanonta, joka kuuluu: “Jos ei ole heilaa helluntaina, sellaista ei ole koko kesänä”. Iso osa suomalaisista on myös kertonut eri yhteyksissä tunteneensa lomaromanssin käsitteen. Yleensä kokemus saadaan ulkomaan lomamatkalta. Tutkimuksessa ilmeni myös, että naiset ihastuvat useimmiten matkakohteen paikalliseen väestöön. Kaksilahkeiset herrasmiehet ovat puolestaan enemmän lomakohteessa olevien muiden turistien perään. Kesällä romantiikka kukoistaa selvästi tiheämmin, sillä silloin vietetään myös paljon häitä ja perhejuhlia. Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannasta selviää, että viime vuonna avioliittoja solmittiin eniten kesäkuukausina.
Viime vuonna 2019 elokuu oli suosituin kuukausi häiden viettämiseen, sillä elokuussa vietettiin häitä yhteensä 3728 kappaletta. Tämä tarkoittaa sitä, että koko vuoden solmittujen avioliittojen yhteismäärästä noin 17% solmittiin elokuussa. Kesäkuukausina eli kesä- elokuussa vuotuisista avioliitoista solmittiin jopa 42% eli 9383 kappaletta. Näin ollen suomalaiset tosissaan juhlistavat kesähäitä.
Kesän sää puhuttaa vuodesta toiseen
Spekulaatiot sekä erilaiset pohdinnat kesä- ja lomasään ympärillä alkavat jo hyvissä ajoin. Ensin päivitellään kevään edistymistä ja ensimmäisiä lämpimiä päiviä, jonka ohessa veikkaillaan sitä, onko tulossa lämmin kesä vai kolea kesä? Tämän jälkeen alkaa juhannuksen sään arvuuttelu sekä samassa yhteydessä heinä- ja elokuun ilman veikkaaminen. Juhannuksen sää on ollut viime vuosien aikana hyvin vaihteleva. Yleisesti ottaen kuitenkin pelätään sadetta ja toivotaan hellettä.
Menneistä juhannuksen säistä löytyy tietoaIlmatieteenlaitoksen sivuilta, jossa on pidetty kesän säistä tilastoja jo usean vuosikymmenen ajan. Helteisimmät alkukesän kuukaudet ovat 2000-luvun puolella olleet vuosina 2013 ja 2018. Vuonna 2018 hellepäiviä mitattiin kesäkauden aikana koko maassa 64. Samana vuonna myös yhtäjaksoinen helleputki kesti 25 vuorokautta. Vertailun vuoksi viime vuonna hellepäiviä mitattiin koko kesäkauden aikana 38 kappaletta. Kesäkausi katsotaan kestävän toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Juhannuksen sää on monen keskikesän juhlanviettäjän ajatuksissa joka vuosi. Tilastojen mukaan juhannusviikonloppuun (aatto tai pyhä) sattuu hellesäätä keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Kumpanakin päivänä nautittu hellelukema on kuitenkin harvinainen. Mielikuva on yleisesti se, että aina juhannuksena sataa. Tässä muistelossa on totuuden siemen, sillä tilastojen valossa sadekuurojen todennäköisyys on yhtä suuri juhannuksena kuin heinäkuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että juhannuksena esiintyy melko usein reippaita kuurosateita. Statistiikka kertoo, että keskimäärin juhannuksesta joka toinen tai joka kolmas on poutainen ja aurinkoinen.
Vaikka sää on loppujen lopuksi asenne- ja pukeutumiskysymys on joka tapauksessa mukavampi viettää aikaa kauniissa säässä kuin vesisateessa ja puuskittaisessa tuulessa. Yhteenvetona voisi mainita suomalaisten kesään kuuluvan lomailu, sään arvuuttelu ja juhliminen. Kesällä siis rauhoitutaan ja rentoudutaan.