MAINOS | KP24.fi

Oletko tietämättäsi langennut nettihuijarin ansaan?

MAINOS


Moni netin käyttäjä tuudittautuu uskomaan, että nykyaikainen teknologia automaattisine virustorjuntoineen suojaa häntä kaikilta ulkopuolisilta vaaroilta. Totuus on valitettavasti täysin toisenlainen. Jos et ole tarkkana, voit huomaamattasi antaa nettirikolliselle pääsyn kaikkiin tiedostoihisi – myös niihin salaisimpiin.

Suuri osa haittaohjelmista tarttuu koneeseen tai mobiililaitteeseen huomaamatta. Nykypäivänä nettisurffaajan onkin syytä olla jatkuvasti varuillaan, etenkin jaettuja WiFi-verkkoja käytettäessä. Kun osaat tunnistaa yleisimmät uhat, voit suojautua niiltä muutaman helpon vinkin avulla.

Hakkeri väijyy avoimen verkon takana

Oletko joskus loggautunut julkiseen WiFi-verkkoon? Kukapa ei olisi. Varsinkin ulkomailla avointen Wifi-verkkojen käyttö on usein jopa välttämätöntä, sillä joissain maissa oman mobiiliverkon käyttäminen voi maksaa maltaita.

Julkisten verkkojen käyttämisessä piilee kuitenkin suuria riskejä. Jos et suojaa yhteyttäsi laadukkaan VPN-yhteyden avulla, annat epärehellisille tahoille tilaisuuden anastaa henkilökohtaisia tietojasi, kuten salasanojasi tai valokuviasi. Avoimissa verkoissa toisen koneelle hyökkääminen ei ole kovinkaan vaikeaa, ja netti suorastaan pursuilee siihen opastavia videoita.

VPN-ohjelma suojaa koneeltasi tulevan tietoliikenteen, joten voit sen avulla käyttää turvallisesti myös julkisia WiFi-verkkoja. Jos käytössäsi ei ole VPN-yhteyttä ja sinun on pakko hoitaa asioita avoimen verkon kautta, älä ainakaan kirjaudu niiden kautta verkkopankkiin tai muuhun arkaluontoiseen osoitteeseen. Muista, että suojaamatonta verkkoa vakoileva voi nähdä käytännössä kaikki tekemisesi.

Virus ja haittaohjelmat tarttuvat helposti

Tietokonevirukset ovat pieniä ohjelmia, jotka voivat vioittaa tai tuhota tietojasi sekä levitä laitteesi kautta myös muihin laitteisiin. Virustorjuntaohjelmat haarukoivat niistä osan, mutta ovelimmat virukset osaavat pujahtaa huomaamatta tutkien ohitse.

Usein haittaohjelman voi huomata tietokoneen toimintojen hidastumisesta. Jos nettiyhteys tuntuu junnaavan, voit tarkistaa tietoliikenteesi todellisen vauhdin yksinkertaisen nopeustestin avulla. Myös harvinaisen vilkas datankäyttö voi olla merkki viruksesta. Hälytyskellojen tulisi soida myös silloin, kun tuttavasi alkavat kysellä osoitteestasi tulleista oudoista viesteistä.

Vaikka koneeseesi iskisi virustutkasta huolimatta virus, ei sinun silti tarvitse heittää tiedostoillesi jäähyväisiä. Voit esimerkiksi asettaa koneesi vikasietotilaan ja skannata sen läpi jollain toisella virustorjuntaohjelmalla. Muista tarkistaa myös selaimen aloitussivu, sillä joskus haittaohjelma asettaa sen ohjautumaan suoraan vaaralliselle sivustolle.

Maksa lunnaat tai kadota tiedostosi

Kuvittele, että eräänä päivänä huomaat kadottaneesi kaikki koneesi tiedostot. Sitten saat viestin, jossa sinulta vaaditaan lunnaita tiedostojasi vastaan - purkuavaimen saadaksesi sinun täytyisi pulittaa esimerkiksi 500 euroa. Tilanne kuulostaa absurdilta, mutta tämänkaltaiset kiristykset ovat jatkuvasti yleistymässä.

Kiristyshaittaohjelma voi tupsahtaa tietokoneelle monella eri tavalla. Voit saada sen sähköpostin liitetiedoston kautta tai klikkaamalla huijausmainosta. Joskus riittää, että tulet epähuomiossa vierailleeksi saastuneella tai pahantahtoisella sivustolla.

Jos joudut kiristysohjelman uhriksi, älä panikoi. Ennen lunnaiden maksamista voit kokeilla avata tiedostosi erilaisilla salauksenpurkutyökaluilla tai etsiä apua aiheeseen erikoistuneilta tukifoorumeilta.

On myös erittäin järkevää tehdä omista tiedostoista varmuuskopiot säännöllisin väliajoin ja säilyttää niitä verkosta erillään. Tällä tavoin voit ainakin varmistaa, ettet koskaan tule menettäneeksi kiristäjille mitään korvaamatonta.

Huijari voi viedä rahat tai koko identiteetin

Olemme varmasti kaikki naureskelleet lehtijutuille, joissa joku hyväuskoinen on maksanut satoja tuhansia euroja tekaistun Facebook-ystävänsä sukulaisen kiireelliseen leikkaukseen tai lunastanut jättimäisiä ”kulukorvauksia” odottamattomasta miljoonaperinnöstä.

Huijauksen kohteeksi voi kuitenkin joutua kuka tahansa. Moni ihminen ei osaa epäillä pahinta, jos tarkkoja henkilötietoja pyytävä viesti näyttää tulevan esimerkiksi poliisilta, Kelalta tai veikkaukselta. Ja hups – pian sinun nimissäsi otetaan lainoja tai tilataan tavaraa tuhansien eurojen edestä.

Myös sovelluskaupoissa kannattaa olla tarkkana. Pikkuostosten yhteydessä voit tulla antaneeksi liikaa tietoja itsestäsi, ja joskus voit huomaamattasi hyväksyä todella kalliita käyttöehtoja. Pienellä präntillä kirjoitetussa tekstissä saattaa esimerkiksi lukea, että palvelun ostamalla sitoudut säännölliseen muutamien eurojen tai kymppien kuukausilaskutukseen. Usein pienten summien katoamisen huomaa vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä.

Huijareilta voi suojautua esimerkiksi asettamalla maksukorttiin maarajaukseksi Suomen. Näin korttitietoja ei voi hyödyntää ulkomailla, jossa suurin osa tietojenkalastelijoista toimii. Omat tiliotteet kannattaa myös tarkistaa säännöllisesti. Muista lisäksi aina lukea jokaisen nettiostoksesi käyttöehdot tarkasti, etenkin sovelluskaupoissa.