Paikallisuutiset
Vesisukeltajien määrä tuplaantui Pietarsaaren paloasemalla
Tyypillisissä tehtävissä pelastussukeltaja pelastaa henkilöä vedestä tai etsii hukkuneeksi epäiltyä henkilöä.
Pietarsaaren paloasemalla on koettu historiallisia hetkiä kun miehistövahvuudesta peräti neljä pelastajaa on hankkinut myös pelastussukeltajan taidot.
Lisäkoulutuksen suorittaminen on tuonut miehistön erikoisosaamiseen tuplasti lisäystä; aiemmin vain neljällä pelastajalla asemalla on tähän asti ollut myös vedestä pelastamisen koulutus suoritettuna ja sitä kautta oikeus toimia vesisukeltajana.
Pintapelastusvalmius, kuten mm. savusukellusosaaminen, löytyy kaikilta pelastajilta. Pintapelastamisessa on kyse tehtävistä ilman sukelluslaitteita veden pinnan tuntumassa. Pintaa syvemmällä tarvitaan erikseen lisäkoulutuksena hankittavia vesisukeltajan taitoja.
Koulutus kesti kuusi viikkoa ja mukana oli kaikkiaan kaksitoista osallistujaa. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan kanssa Turussa, Porissa ja Vaasassa, sillä Pelastusopisto ei enää järjestä kyseistä koulutusta.
– Pelastussukeltajista on ollut pulaa. Lisäkoulutuksen ansiosta tilanne on huomattavasti parempi Pohjanmaan alueella, toteaa asemamestari Tom Wallsten Pietarsaaren paloasemalta.
Voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaan Pietarsaaren paloasemalla ei tarvitse olla vuorossa ainuttakaan pelastussukeltajaa. Käytännössä on kuitenkin tavoitteena pidetty, että vuorossa on kaksi pelastussukeltajaa. Asiaan vaikuttaa se, että toimitaan Suomen pisimmällä rantaviivalla.
– Sukeltajat lähtevät varmuuden vuoksi Pietarsaaren paloasemalta mukaan koko Pohjanmaan alueelle vesionnettomuuteen liittyviin hälytystehtäviin. Myös KP-alueelle vastataan hälytyksiin, Wallsten huomauttaa.
Sukeltajia on tällä hetkellä Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa.
Kuuden viikon kova koulutus otti miehestä mittaa. Cooperin testissä minimivaatimuksena oli juosta 2 900 metriä 12 minuutissa.
Uusiksi pelastussukeltajiksi voivat Pietarsaaren paloasemalla itseään tituleerata palomiehet Mats Björkskog, Jesper Portin, David Sulkakoski ja ylipalomies Kaj Sundelin. Paloesimies Christoffer Jåfs ja palomies Markus Parkkinen Pietarsaaren paloasemalta olivat mukana kouluttajina.
David Sulkakoski kuvaa kuuden viikon kovan koulutuksen ottaneen miehestä kaikin tavoin mittaa. Uusien taitojen oppiminen oli antoisaa ja palkitsevaa. Oman osaamisen kehittäminen motivoi osaltaan jaksamaan unelmatyössä jatkossakin.
– Koulutuksen alussa piti läpäistä monia testejä, joilla mitattiin muun muassa uintitekniikoita ja fysiikkaa. Cooperin testissä minimivaatimuksena oli juosta 2900 metriä 12 minuutissa.
Kurssipäivät alkoivat aamuseitsemältä ja päättyivät iltakuudelta.
”Aika tyypillinen tilanne on, että on löydetty kengät ja vaatepino laiturilta, mikä on herättänyt huolen”. Paloesimies Christoffer Jåfs
Tyypillisissä tehtävissä pelastussukeltaja pelastaa henkilöä vedestä tai etsii hukkuneeksi epäiltyä henkilöä.
– Aika tyypillinen tilanne on, että on löydetty kengät ja vaatepino laiturilta, mikä on herättänyt huolen, kuvaa paloesimies Christoffer Jåfs.
– Sukeltajat antavat myös virka-apua poliisille tilanteessa, jossa veteen on joutunut jotain, mikä pitää löytää.
Ihminen pelastetaan vedestä Pohjanmaan pelastusalueella vuosittain noin 6-7 kertaa. Tämän lisäksi on virka-apupyyntöjä Rajalta, Poliisilta ja muilta viranomaisia.
Olosuhteet pinnan alla ovat aina tavalla tai toisella poikkeukselliset.
– Näkyvyys on useimmiten lähes olematon, minkä vuoksi etenemismenetelmänä käytännössä ryömitään pohjaan pitkin ja samalla tunnustellaan pohjaa, kuvaa Jåfs.
Yksin ei sukelleta koskaan. Paikalla on vähintään kolme pelastajaa, joista kahdella on lisäksi pelastussukeltajan taidot.
Operaatiota turvaa pinnalla varasukeltaja sukeltajaan kiinnitetyn kaapelin välityksellä. Kaapeli toimii paitsi turva- myös puhekanavana. Alue etsitään sektoreittain, merkitään läpikäydyksi ja siirrytään seuraavaan sektoriin.
Osaamista pidetään yllä säännöllisillä harjoituksilla.
– Pelastussukeltajalle minimimäärä on kymmenen sukellusta vuodessa ja yhdesti syvyyteen. Käymme sukeltamassa noin 30 metriin eräällä vanhalla louhoksella.
– Lisäksi mennään jääkannen alle. Sulan veden aikaan käydään tietysti veneelläkin harjoittelemassa niin veneen kuljettaja saa hänkin treeniä, huomauttaa Christoffer Jåfs.
Treeniä kertyy rutkasti, sillä Pietarsaaren paloaseman kuusi metriä syvä allas on ahkerassa käytössä.
”Jos on pakko mennä jäälle, niin varustus pitää olla kunnossa”. Asemamestari Tom Wallsten.
Kannattaako tai uskaltaako jäille mennä tällä hetkellä?
– Ei kannata tällä hetkellä mennä jäälle. Ihmistä kantaa noin 10 senttimetrin paksuinen jää. Jos on pakko mennä jäälle, niin varustus pitää olla kunnossa, painottaa Tom Wallsten.
Wallsten vinkkaa muistilistan turvalliseen jäällä liikkumiseen: Ei lähdetä yksin jäälle, mukaan kuivapuku, naskalit, metallipäinen jääsauva, pilli, kännykkä vesitiiviissä pussissa, vaihtovaatteet pakattuna vesitiivisti muovikasseihin sekä heittoliina.