Paikallisuutiset

Valter Fagerholm on monen pojan ihanneammatissa - hän on räjäyttäjä

Kimmo Rudnäs, teksti ja kuvat

Valter Fagergolm on vuodesta 2009 tehnyt oman yrityksensä nimissä räjäytys- ja louhintatöitä Pohjanmaan alueella. Töitä on riittänyt niin yksityisille ihmisille kuin kunnillekin. Hän on ollut mukana rakentamassa satamantietä ja parasta aikaa mies toimii Pedersintien pyörätien projektivalvojana.

– Käyn työmaalla päivittäin katsomassa, miten työt edistyvät ja miten ne on tehty. Pyörätien osalta on katselmuksia viikoittain. Olen opiskellut rakennusmestariksi ja opiskelu on lopputyötä vaille valmis.

Panostajan ammatti kuulostaa ulkopuolisesta eksoottiselta, mutta sitä se ei Fagerholmin mukaan ole.

– Esivalmistelutyöt porauksineen, panostamisineen sekä kumimattojen asentaminen vievät leijonan osan ajasta. Itse räjähdys on sitten vain pieni ”puff”, vaikka onkin koko urakan kliimaksi.

Tietyissä kohteissa joudutaan käyttämään räjähteitä, jotta talon perustan saa vakaalle pohjalle tai vesiputken kaivettua tarpeeksi syvälle routaa pakoon. Fagerholm sanoo, että kallioisia tontteja hyljeksitään syyttä lisäkustannuksia peläten.

– Itse ainakin rakentaisin mieluummin kallion päälle. Alueesta riippuen räjäytystöihin menee 5 000-10 000 euroa, mutta usea rakentaja karsastaa lisäkustannuksia ja miettii paljonko räjäytetään. Toki teen sen, minkä asiakas haluaa, mutta loppupäässä kunnolla tehty räjäytystyö on pitkässä juoksussa aina ainoa oikea vaihtoehto, Fagerholm tietää.

Yksi yleinen harhaluulo on, että rakennukset halkeilevat räjäytystyömaan läheisyydessä. Toki niin saattaa sattua, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Jos räjäytystyöt on tehty oikein, ne vaikuttavat rakennuksiin vähemmän kun esimerkiksi väärinkäytetty maajyrä.

– Muut lähellä olevat kaivuutyöt tai työmaaliikenne, jos alueella rakennetaan paljon samaan aikaa, näkyy usein meidän tärinämittareissamme.

Mittari tallentaa tarkasti laukaisuhetken tärinäarvon ja kun räjäytysajankohdat sekä tärinäarvot aina taltioidaan jokaisen ammutun kentän jälkeen, on jälkikäteen helpompi selvittää erimielisyyksiä.

– Jos räjäytystyömaan läheisyydessä on taloja, teemme aina katselmukset rakennuksissa ja dokumentoimme talon kunnon ennen töiden aloittamista. Siinä vaiheessa dokumentoidaan mahdolliset vanhat vauriot ja samalla perehdytämme asukkaat siitä, mitä on tulossa. Se on tärkeä asia, kun asiakas huomaa, että räjäytys on varsin kontrolloitu toimenpide nykypäivän räjäytysmetodeilla.

– Ensimmäisen alueen räjäyttäminen tehdään varovaisesti ja ne tulokset vaikuttavat tekemiseen jatkossa. Oleellista on, että tärinämittarit eivät lyö punaiselle, Fagerholm jatkaa.

Itse kallion räjäyttäminen ei ole yksi suuri paukku vaan sarja pienempiä räjähdyksiä.

– Kallioon poratut dynamiittipötköt laukeavat ketjussa 0,25 millisekunnin välein, joten mattojen alta kuuluu varsin nopea, mutta vaimea sarja räjähdyksiä. Jos kaikki panokset räjähtäisivät yhtä aikaa, tavaraa lentäisi korkeuksiin. Äänekkäin työvaihe on panosreikien poraaminen.

Jos on syytä epäillä, että maaperässä on kalliota, pitää toimia nopeasti.

– Porarin tilaaminen ajoissa jouduttaa rakennushanketta. Myös poliisiviranomaisille tulee ilmoittaa räjäytystyömaasta, Fagerholm muistuttaa.