Paikallisuutiset

Uusi sarka Kjellmanien kynnettäväksi

Maatalouskoneita ja koneenosia myyvä pedersöreläisfirma muuttaa Ala-Ähtävältä Kolppiin. Veneveistämön entisessä hallissa on käynnissä mittavat saneeraustyöt.

Pedersöre/Kolppi

– Että, jos en olisikaan ruvennut yrittäjäksi? Ajatus naurattaaTomas Kjellmania, joka on kolmatta sukupolvea vanhaa ähtäväläistä yrittäjäsukua.

Aihetta hymyyn on muutenkin. Keväällä Nautorin veneveistämön alueelta Kolpista ostettua suurta hallia saneerataan parhaillaan oman toiminnan tarpeisiin, maatalouskoneiden ja koneen osien moderniksi näyttely-, myynti-, verstas- ja varastotilaksi. Avajaispäiväkin on lyöty lukkoon kevään korvalle 27. maaliskuuta, vaikka vähän hirvittää ehditäänkö.

– Vietämme sitten samalla perinteisiä kevätmarkkinoita ja juhlistamme 30-vuotista taivalta yrittäjinä.

Päätös oli oikea, vaikka monet epäilivät tuolloin, että firma kaatuu likimain vuodessa.

Se merkkipaalu on tosin jo saavutettu, silläSonja ja TomasKjellman aloittelivat rauta- ja maatalouskauppaa 36 neliön verstaassa komean Kompaniet -kiinteistön takapihalla kirkon kupeessa Ähtävänjoen varrella jo 1988.

Nyt ei ole pulaa neliöistä. Niitä on tulossa hulppeat 5600. Avarien lattiapintojen lisäksi hallitilassa löytyy korkeutta. Katto kurottuu kymmenen metrin pintaan, mikä on hyvä kun sen alle pitää mahtua miljoonien osien korkeavarasto, 2350 lavaa.

Nykyisissä, noin 3000 neliön toimitiloissa Ala-Ähtävän keskustassa tulee varastossakin katto vastaan jo neljän metrin kohdalla. Siellä on viihdytty vuodesta 1993, jolloin kiinteistö ostettiin Affis -elintarvike- ja sekatavarakaupalta. Pitkään toimittiin K-rauta maatalouskauppana, vuonna 1997 ryhdyttiin alalla itsenäisiksi yrittäjiksi.

– Vuonna 2004 käänsimme sivua. Päätimme keskittyä pelkästään maatalouskoneisiin ja koneen osiin, muistelee Sonja Kjellman.

– Päätös oli oikea, vaikka monet epäilivät tuolloin, että firma kaatuu likimain vuodessa, hän hymyilee.

Hyvällä saksan, ranskan ja englannin taidollaan ei Tomas Kjellmania hevillä myydä Euroopan toreilla. Italiakin on osittain hallussa, sillä sieltäkin Kjellmanit ovat alkaneet ostaa maatalouskoneiden osia. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä kaupasta. Yritys mm. teettää ulkomailla maatalouskoneiden osia omalle tuotemerkilleen.

– Käytännössä siis pyrimme myymään kaikki takaisin Eurooppaan, minkä sieltä ostammekin, Tomas Kjellman naurahtaa.

Yhteistyötä tehdään suoraan osienvalmistajien kanssa, mikä osaltaan tekee toiminnasta joustavaa ja nopeaa. Ennakoivaan kunnossapitoon ja huoltoon panostetaan.

Siitä Kjellmanit kertovat olevansa tarkkoja, että tavara löytyy hyllystä. Myös nopea toimitus on a ja o.

– Satojen tuhansien maatalouskone ei tunne seisokkia eikä sitä voi viikkokaupalla seisottaa odottamassa varaosaa. Tähtäämme yön yli toimitukseen, siis siihen, että verkkokaupan asiakkaalla osa on käytettävissä seuraavana päivänä. Lähempänä asuvat asiakkaat asioivat tietenkin myymälässä. Uuden korkeavaraston ansiosta voimme mm. panostaa 24/7 -palveluun; tuote voidaan hakea koodia vastaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, kuvailee Tomas Kjellman.

Ruotsia lähdettiin valloittamaan nelisen vuotta, mistä lukien varaosien myyntikäyrä Pohjanlahden yli on osoittanut kasvua. Kartalle on merkitty myös mm. Irlanti, Saksa, Espanja ja Englanti. Pari viikkoa sitten saatiin tilaus Kanadasta.

– Enemmistö varaosista ostetaan toki vielä Suomesta. Konekauppaa tehdään puolestaan vain kapealla sektorilla koti-Suomessa ja tänne se jääkin, Kjellman arvelee.

– Konepuolella panostamme ruokintakoneisiin ja lietelannan käsittelyyn.

Liikevaihto on komeat 7 miljoonaa euroa, josta 75 % tulee kuitenkin konepuolesta, loput varaosista.

– Maatalouskoneissa pyörivät suuret summat - yksi kauppa voi tuoda satoja tuhansia euroja kerralla kun saman tuloksen saaminen vaatii määrällisesti huimasti enemmän varaosapuolella.

Vaikka yhtenä mottona on, että "jos ei tiedä mitä pitää tehdä, pitää lopettaa, empimällä ei mikään parane" ei ajankohtainen investointipäätös syntynyt aivan yhdessä yössä. Siirtoa mietittiin kauan; rakennetaanko uusi vai ostetaanko vanha jostain Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn väliltä.

– Ellei Pedersören kunta olisi ollut aktiivinen, olisimme ehkä rantautuneet muualle, Tomas Kjellman toteaa.

Nykyinen tontti Ala-Ähtävällä on käynyt ahtaaksi eivät tilat oikein toimi käytännössä.

– Sanotaan näin, että vessojakin on käytössä vain yksi, mikä vielä jaksaa naurattaa, Sonja Kjellman selventää pilke silmässä.

Tomas Kjellman pohtii, että Nautorin hallin ostaminen on taloudellisesti pienempi juttu kuin aikoinaan Ytteressen kiinteistökaupat, vaikka kyse on nytkin kaikkiaan 1,5-2 miljoonan euron panostuksesta.

– Korko oli tuolloin aivan toista maata, maksoimme korkoa käsittämättömät 11-12 %, mikä teki 3-4 % koko liikevaihdosta.

Kun oikein tarkasti katsoo näkee hallin julkisivulla lähellä katonrajaa vielä himmeänä vanhan isännän nimen. Pian sen alle pääsisäänkäyntiin ilmestyy hallin uuden isäntäparin nimi loistamaan oranssiselta pohjalta. Konttoriosa jää tuttuun asuun liehumaan sinivalkoisena kuin Suomen lippu.

ps@pietarsaarensanomat.fi