Paikallisuutiset

Uudessakaarlepyyssä kasvaa hitaita leikkokukkia avomaalla: Floristi Sandra Neuman elää unelmaansa yrittäjänä kotipihassa

"Silloin kun Suomessa voi kerran viljellä, niin viljellään”.

Sisällä Floristgaraget -kaupassa on paikat iloisesti vähän sekaisin kaiken kiireen keskellä. Pöytiä täyttävät kuivakukkakimput, leikkokukat maljakoissaan, seiniä koristavat kuivakukkakranssit, katossa kulkee kuivakukkien jono.

Paikkaa Uudenkaarlepyyn vesitornin kupeessa pyörittää kotipihassaan puutarhuri ja floristi Sandra Neuman, jonka tottuneissa käsissä valmistuu kimppuja onnittelukukista osanottoon. Eikä ihan mistä tahansa leikkokukista, vaan useimmiten hitaista kukista. Neuman kuuluu näet omaa tilakauppaa luotsaavana yrittäjänä Slow Flowers Finland -yhteisöön, jonka jäsenet kasvattavat leikkokukkia avomaalla satokausiperiaatteen mukaisesti.

– Kyse on tietoisista kukkavalinnoista. Ajatuksena on, että silloin kun Suomessa voi kerran viljellä, niin viljellään - eikä osteta ulkomailta. Kausihan on aika pitkä, se ulottuu toukokuusta lokakuulle.

– Olen yhteisössä leikkokukkien pohjoisin avomaaviljelijä tällä hetkellä, Neuman mainitsee.

Kokonaan ilman oman pihan ulkopuolelta hankittuja kasveja yrittäjä ei kuitenkaan pärjäisi.

– Ostan yleensä eurooppalaisia kukkia, jolloin kuljetusmatka pysyy kohtuullisen lyhyenä verrattuna toimituksiin Etelä-Afrikasta tai Etelä-Amerikasta.

– Ruusuja saan Munsalasta lyhyellä aikataululla

Noin tuhannen neliön tontilla seisoo asuintalo 1860-luvulta sekä pitkä ulkorakennus, jonka päästä Floristgaraget löytyy. Nykyisen kaupan tiloissa oli ennen autotalli, joka jäi elämään firman nimessä. Puodin edestä on käynti hurmaavaan ja paikoittain ihastuttavasti rönsyilevään puutarhaan.

Tilus pukkasi vielä muutamia vuosia sitten pelkkää ruohoa. Täydellisen muodonmuutoksen jäljiltä tarha täyttyy kymmenistä ja taas kymmenistä kasveista, jotka on istutettu omiksi ryhmikseen istutuslaatikkoihin. Käytäviä peittää olki. Leikkokukkien kaverina viihtyvät monet perennat, päärynä- ja omenapuut sekä mustaseljapuu, jonka kukista Sandra Neuman on jo valmistanut mehua - kolmeen litraan mehua tarvittiin sata kukkaa.

– Varsinainen työpaikkani on sisällä kaupassa erilaisten kimppujen ja kukka-asetelmien tekemisen parissa. Puutarha painottuu harrastuspuolelle. On rentouttavaa hoitaa viljelyksiä, kitkeä rikkaruohoja, kaivaa, istuttaa ja suunnitella. Sormia alkaa syyhyttää jos en vähään aikaan pääse puutarhaan, Neuman kuvailee.

– Paljon on pihalla vielä tehtävää eikä täysin valmista tule koskaan. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa pieni pionitarha ja taistelu rikkaruohoja vastaan katekankaan avulla.

Toiveissa on jossain vaiheessa myös uuden kasvihuoneen rakentaminen vanhoista ikkunoista.

Talovanhuksen tontteineen Neumanit ostivat vuonna 2010. Tilakauppa avasi ovensa vuoden 2020 helmikuussa.

– Asumme miehen, kahden lapsen, koiran ja neljän kissan kanssa maalla kaupungissa. Torille on vain neljäsataa metriä.

– Ensin työskentelin kodin ulkopuolella floristina, sitten halusin panostaa omaan yritykseen. Nautin suuresti kun saan tehdä töitä kotiympyröissä. Aukioloajat on, mutta niistä voi joustaa.

Yrittäjä pohtii, että firman perustamisen ajankohta olisi voinut olla parempi.

– Vaikea korona-aika selätettiin. Nyt voin sanoa, että menee hyvin, Sandra Neuman iloitsee.

Puutarhassa monet kesän kukkijat vasta availevat nuppujaan.

– Esikasvatan sisällä aika paljon kasveja siemenistä ja siirrän taimet sitten ulos. Daaliat vien talvehtimaan kellariin, jossa ne viihtyvät sahanpuruissa.

Materiaaliksi pitää saada erilaisia kukkia niin muodoltaan, kooltaan kuin sävyltään.

– Suosin lisäksi kuivattavaksi sopivia sortteja, kuten iso-olkikukkaa ja vaikkapa revonhäntää sekä heinälajeista esimerkiksi jänönhäntää. Kuivakukkia tarvitsen runsaasti myös kursseille, joita vedän, Neuman huomauttaa.

– Erilaisia unikkoja olen istuttanut enimmäkseen silmäniloksi ja hyönteisiä varten.

Luonto heittää välillä kapuloita leikkokukkia avomaalla viljelevän rattaisiin. Jos on liian kylmä, ei pääse istuttamaan ulos ajoissa ja kaikki myöhästyy. Jos on liian kuuma, tulee tuholaisia.

– Etanat ovat oikea maanvaiva.

– Daalioista poistan alimmat lehdet, jolloin etanoilla on vähän vaikeampi päästä valmiiseen ruokapöytään. Viljelen ilman myrkkyjä.

Istutusten hoito sujuu ilman jatkuvaa kastelurumbaa.

– Asiakkaat tapaavat päivitellä, että jatkuvasti pitää olla kastelemassa. Ihmetys on suuri kun kerron, että kyllä yksi kastelukerta viikossa riittää kovillakin helteillä.

Salaisuutena on lampaan villa.

– Kaivan lampaanvillaa rivien väliin, katteen alle ja kastelen sitten villan. Villa pysyy pitkään kosteana ja auttaa ohjaamaan vettä juuristoon, jolloin kasvi kurottaa juurensa syvälle. Liian vähäinen kastelu voi aiheuttaa sen, että kasvien juuret jäävät pintaan, mistä aiheutuu ongelmia esimerkiksi talvehtimiselle, Sandra Neuman selventää.