Paikallisuutiset

Tyyni tai myrsky – ratsuväki saapuu

Kipparilla viimeinen kesä partioaluksessa.

Merivartioston partiovene peruuttaa tyylikkäästi Paviksen laituriin. Köydet kiinnittää aluksen päällikkö, merivartiomestariRolf Nordström. Menossa on viimeinen kesä virkavetimissä 30 palvelusvuoden jälkeen, mutta ensi näkemältä miestä ei uskoisi pian eläkeläiseksi.

– Raikas meri-ilma pitää kasvot sileänä, Nordström hymähtää. Huumorintajua työssä tarvitaan, mutta sillä on aikansa ja paikkansa.

Miehistö on päättänyt viettää kahvitauon, tällä kertaa koruttomasti veneessä. Näin useimmiten, mutta välillä sallitaan hetki mukavuuttakin.

– Joskus harvoin saatamme ruokailla Paviksella tai jossakin muussa rantakohteessa. Merivartioasemalla on tiedettävä, missä milloinkin olemme.

Partioaluksen kotisatama on Ykspihlajan merivartioasema Kokkolassa. Miehistön muodostavat vanhemmat merivartijatTimo Tervo jaTerho Kinnari. Tosin he ja Nordström ovat keskenään paremminkin työtovereita kuin päällikkö alaisineen. Jokaisella on valmius toimia partioveneen päällikkönä ja kuljettajana.

Ammatillisen oppinsa kolmikko on ammentanut Rajakoulussa Imatralla, minkä jälkeen on seurannut erikoistumisjakso. Jo tovin sitten, sillä venettä ohjaava joukon nuorinkin Terho Kinnari on ollut virassa kymmenen vuotta.

Merivartiosto valvoo merialueella järjestystä ja turvallisuutta sekä vesiliikennettä kuten poliisi tieliikennettä. Ykkösasiana tehtäväkuvaan kuuluu pulaan joutuneiden auttaminen sekä pelastaminen, joten usein merivartiosto mielletään lähempänä kansaa olevaksi kuin poliisi. Ihmiset tulevat puheille ja kysymyksiä esitetään. Mikäs siinä, merivartiosto on myös palveluorganisaatio.

Mutta myös laitos, jolla on yli ihmisen käyvää valtaa. Se ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, sillä tärkein tehtäväalue on meriturvallisuus. Tätä päämäärää palvelevat puhallusratsiat ja veneiden kunnon ja varustuksen tarkastaminen. Pelastusliivit tulee löytyä jokaisesta veneestä.

Mikäli asiat eivät ole kunnossa, veneilijälle laaditaan pikku ”vekseli”. Sakkolapun kirjoittamisen voi aiheuttaa puutteellinen varustus, ja rumimmat tapaukset toimitetaan Länsi-Suomen merivartioston rikostorjuntayksikön tutkittavaksi.

Ennen vierailuaan Paviksen rannassa partiovene on valvonut vesiliikennettä puhallusratsian merkeissä. Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä. Ruorijuopon kohtaaminen ja toimittaminen verikokeeseen ja edelleen poliisiviranomaisille voi viedä partion aikaa useita tunteja.

– Suoritamme myös kalastuksen ja metsästyksen valvontaa, jotka ovat tehtävistämme helpoimpia. Usein poliisitehtävää suorittaessamme alkoholi on asiassa mukana. Näin erityisesti silloin, kun kesäinen juhlinta saaristossa saa ikäviä piirteitä. Tällaiset hoidamme yhdessä poliisin kanssa tai heidän puolestaan. Mutta aivan samoilla valtuuksilla, ja yhteistyötä tehdään muidenkin viranomaisten kanssa.

Myös maalla toimivien pelastusviranomaisten tehtäviä tulee joskus vastaan. Metsäpaloja ei tosin hoideta kolmen miehen partiolla, vaan väkeä on tuolloin enemmän ja usein myös Vartiolentolaivueen helikopteri. Sairaankuljetuksessakin virka-apua annetaan auliisti.

– Yleensä otamme sairaanhoitohenkilöstön kyytiin potilaan luokse mentäessä. Veneen alakerrassa on kaksi makuusijaa potilaita varten sekä veneeseen soveltuvat paarit. Meillä on ensiapukoulutus, mutta EA-II ei paljoa valaise verrattuna ensihoitajien ammattitaitoon.

Säätilojen ja aallonkorkeuksien vaihdellessa päätös ja vastuu partioveneen liikkeellelähdöstä kuuluu aluksen päällikölle. Kun tilanne vaatii, kovin pitkiin pohdintoihin ei ole aikaa. Eikä niitä ole tarvittukaan.

– Ei ole sään vuoksi kertaakaan jäänyt lähtemättä, kun kysymys on ollut pelastustehtävästä, Nordström sanoo.

– Saamme tarvittaessa ilmatukea Vartiolentolaivueelta, mutta kopterikaan ei pysty toimimaan eikä edes nousemaan yläilmoihin kovassa myrskyssä. On vain pantava peliin kaikki mitä osataan.

Tehtäviensä yksityiskohdista merivartijat ovat vaiteliaita. Huumori aluksessa on sallittu, mutta jossakin kulkee Raja, kuten koko Rajavartiolaitosta nykyisin lyhyen nasevasti nimitetään.

Tuleeko mieleen mitään erityistä kerrottavaa virkauralta? Mikä on ollut vaikein pelastustehtävä?

Vastauksen antaa merivartija Tervo.

– Kaikkihan ne ovat vaikeita tai erittäin vaikeita. Nuorten ihmisten tai lasten joutuminen onnettomuuksien uhriksi voi saada tunteet pintaan. Tietysti toimintakyky on säilytettävä.

Talvella partioveneet vaihtuvat moottorikelkkoihin ja hydrokoptereihin, mutta nyt nautiskellaan kesästä sen verran kuin se työn ohella on mahdollista. Työjakso on viikon mittainen, jonka jälkeen seuraa viikon vapaajakso. Partioveneen kolmikosta Nordström ja Kinnari ovat intohimoisia mökkeilijöitä ja veneilijöitä.

– Lupasivat säätiedotuksessa ensi viikolla vielä lämpimämpää kuin nyt on, toteaa Nordström mietteliäänä horisonttia Paviksella tähyillen.

Jukka Iiskonmäki