Kulttuuri

Tuuliobeliski näyttää tietä tulevaisuuteen: Simon Gripenbergin uusiutuvaa energiaa hyödyntävä taideteos sijoitetaan Tekniikan museon puistoon, Helsinkiin

KuvataiteilijaSimon Gripenberg on tehnyt viime kuukaudet työhuoneellaan suurehkoa ympäristöteosta, joka pystytetään Teknisen museon puistoalueelle Helsinkiin.

Tuuliobeliski-teos on kolmisen metriä korkea ja perustuu ajatukseen matalateknologiasta. Sen voimanlähteinä ovat aurinko, tuuli ja vesi. Ne tuottavat obeliskin valaisuun tarvittavaa energiaa.

– Taideteos elää tuulen ja vuodenaikojen mukana. Veistos voidaan nähdä majakkana, joka luotsaa meitä tulevaisuuteen ilman öljyä, Simon Gripenberg kuvailee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kautta aikojen obeliskeja ja monumentteja on rakennettu riemuvoittojen tai vallan symboleiksi.

”Itse haluaisin luoda myös optimismia siihen, että meillä on yhdessä mahdollisuuksia ratkaista ongelmia.” Simon Gripenberg Kuvataiteilija

– Kokeellisessa Tuuliobeliski -veistoksessa voidaan nähdä symboliikkaa uuden edessä.

– Olen yhdistänyt leikkisällä tavalla tekniikkaa, taidetta ja tiedettä. Rakennelmassa olevat tyhjät öljytynnyrit ovat saaneet uuden tehtävän ja tuottavat uusiutuvaa energiaa veistoksen valaistukseen, hän luonnehtii. Puhutaan off-the-grid -energiasta eli sitä tuotetaan omin keinoin ilman liittymää energialaitoksen siirtojärjestelmään.

Simon Gripenberg toteaa teoksen taustafilosofiana olevan ilmastonmuutoksen. Meidän on luovuttava fossiilisesta energiasta, kuten öljystä ja turvauduttava uusiutuviin vaihtoehtoihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Julkisuudessa on ollut huolestuttavia tilastoja ja negatiivisia uutisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Itse haluaisin luoda myös optimismia siihen, että meillä on yhdessä mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, hän pohdiskelee.

Jo nyt on olemassa erilaisia teknisiä vaihtoehtoja ja koko ajan kehitetään lisää. Niin ikään voidaan yhdistää niin sanottua vanhaa ja uutta ajattelua.

Simon Gripenberg kertoo veistosta tehdessään ajatelleensa lähinnä lapsia, sillä heitä käy Tekniikan museossa paljon. Tuuliobeliski kertoo avoimella ja havainnollisella tavalla uusiutuvan energian mahdollisuuksista pienimuotoisesti.

Laite toimii siten, että sen katossa on sadevettä kokoava keräin. Vesi ohjataan veistoksen alaosassa olevaan sammioon. Obeliskin keskellä on kolmiosainen, yhtenäinen, tyhjistä öljytynnyreistä muodostettu kokonaisuus, jonka yksi osa kelluu alhaalla, vesisammiossa. Sen sijaan, että käytettäisiin perinteistä kuulalaakeria, hyödynnetään kelluvaa pystyturbiinia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaksi muuta osaa liikkuvat tuulen voimasta ja saavat samalla vedessä olevan turbiiniosan liikkeeseen. Vedessä kitka on vähäinen.

Turbiini on yhteydessä vesisammion reunassa olevaan napadynamoon. Tästä saavat kaksi obeliskin alaosassa olevaa ledlamppua virtaa syttyäkseen ja valaistakseen.

Obeliskin alaosassa on niin ikään aurinkokenno, joka tuottaa puolestaan virtaa akkuun ja ylhäällä olevaan kolmanteen, isompaan lamppuun. Veistoksessa on hämäräkytkin eli valo syttyy, kun ylitetään tietty hämärän raja.

– Olen halunnut tehdä teoksesta läpinäkyvän ja avoimen, kun usein laitteet on koteloitu. Haluan puhua avoimesta ja demokraattisesta tekniikasta. Kuka tahansa voi parantaa ja kehittää ideoita, käyttämällä DIY-periaatetta (do it yourself, tee itse), Simon Gripenberg kertoo.

Teos kiinnitetään betonijalustalle, joka painaa noin tuhat kiloa. Obeliskin paino on suunnilleen 200 kiloa.

– Tekniikan museo sijaitsee Viikin alueella, jossa vanhin Helsinki sijaitsi, eikä siellä saa kaivaa maata eli veistos on asetettava maan pinnalle. Sitä varten on tehty lujuuslaskelmat eli millainen jalustan ja veistoksen on oltava, jotta rakennelma pysyisi pystyssä tuulella.

Tekniikan museo täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja Tuuliobeliski-veistos on tehty juhlavuoden merkeissä.

– Minulla oli siellä näyttely jokin aika sitten, eli tuota kautta oli yhteys museoon, Simon Gripenberg mainitsee.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä